Vesivirrat haltuun: vesien hallinnan kartoitus energiayrityksessä
Ivanova, Erja (2025)
Ivanova, Erja
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504096010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504096010
Tiivistelmä
Vesi-energia-nexus nousi energiayrityksessä ajankohtaiseksi kysymykseksi tarpeesta ymmärtää toiminnan vesijalanjälkeä paremmin. Lisäksi energiantuotannossa törmättiin ennakoimattomiin vesikemian haasteisiin, jotka johtuivat vuodoista höyry-lauhdekiertoon. Tutkimuksessa perehdyttiin energiayrityksen vesienhallintaan. Tavoitteena oli kartoittaa yrityksen kaukolämpö- ja teollisuushöyrylaitosten vesienhallinnan nykytila ja laatia
kartoituksen tulosten perusteella ehdotuksia toiminnan parantamiseksi.
Tutkimuksessa kirjallisuuteen ja toiminnan luonteeseen pohjaten määritettiin kaukolämpö- ja höyrylaitosten vesienhallinnan kannalta kriittiset parametrit, joiden nykytila laitoksilla kartoitettiin. Kartoituksen pohjalta koostettiin esiin nousseet haasteet ja ehdotettiin niille korjaavia toimenpiteitä. Lisäksi käytiin yhden höyrylaitoksen vesitase läpi ja etsittiin parannuskohteita vesijalanjäljen pienentämiseksi.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että hajallaan hoidettu vesienhallinta johtaa hyvin vaihteleviin käytäntöihin sekä siihen, että ongelmat jäävät huomaamatta. Kaukolämpölaitoksilla parannettavaa oli erityisesti analyysikäytännöissä ja tulosten tulkinnassa sekä veden kulutuksen seuraamisessa. Teollisuushöyrylaitoksilla samoin oli parannettavaa analyysikäytännöissä, ulospuhallusten mitoituksessa ja laitoksen vesitaseen ymmärtämisessä. Havaittiin, ettei pelkkä lukemien seuraaminen riitä poikkeamien havaitsemiseen, vaan kullekin laitokselle tulee määrittää sille kriittiset seurattavat suhteet. Riskien ymmärtämiseksi on myös syytä laatia teollisuusasiakkaille asiakaskortti, jossa määritellään höyry-lauhdekierron vaatimukset ja riskit. Koelaitoksen analyysissä löydettiin liian voimakas ulospuhallus pääkattilassa sekä varakattilan lämpimänäpidon aiheuttamaa
ylimääräistä veden kulutusta. Ulospuhallukset optimoimalla ja varakattilan lämpimänäpidon muuttamisella vedenkulutusta pystytään pienentämään jopa 20 % ja samalla energiatehokkuus paranee. Johtopäätöksenä yritykselle suositellaan vesienhallintajärjestelmän kehittämistä, joka standardoi käytännöt ja parantaa käyttäjien
osaamista. Veden kulutuksen väheneminen ja energiatehokkuuden parantaminen järjestelmän avulla tuo myös konkreettisia säästöjä.
kartoituksen tulosten perusteella ehdotuksia toiminnan parantamiseksi.
Tutkimuksessa kirjallisuuteen ja toiminnan luonteeseen pohjaten määritettiin kaukolämpö- ja höyrylaitosten vesienhallinnan kannalta kriittiset parametrit, joiden nykytila laitoksilla kartoitettiin. Kartoituksen pohjalta koostettiin esiin nousseet haasteet ja ehdotettiin niille korjaavia toimenpiteitä. Lisäksi käytiin yhden höyrylaitoksen vesitase läpi ja etsittiin parannuskohteita vesijalanjäljen pienentämiseksi.
Tutkimuksen tuloksena todettiin, että hajallaan hoidettu vesienhallinta johtaa hyvin vaihteleviin käytäntöihin sekä siihen, että ongelmat jäävät huomaamatta. Kaukolämpölaitoksilla parannettavaa oli erityisesti analyysikäytännöissä ja tulosten tulkinnassa sekä veden kulutuksen seuraamisessa. Teollisuushöyrylaitoksilla samoin oli parannettavaa analyysikäytännöissä, ulospuhallusten mitoituksessa ja laitoksen vesitaseen ymmärtämisessä. Havaittiin, ettei pelkkä lukemien seuraaminen riitä poikkeamien havaitsemiseen, vaan kullekin laitokselle tulee määrittää sille kriittiset seurattavat suhteet. Riskien ymmärtämiseksi on myös syytä laatia teollisuusasiakkaille asiakaskortti, jossa määritellään höyry-lauhdekierron vaatimukset ja riskit. Koelaitoksen analyysissä löydettiin liian voimakas ulospuhallus pääkattilassa sekä varakattilan lämpimänäpidon aiheuttamaa
ylimääräistä veden kulutusta. Ulospuhallukset optimoimalla ja varakattilan lämpimänäpidon muuttamisella vedenkulutusta pystytään pienentämään jopa 20 % ja samalla energiatehokkuus paranee. Johtopäätöksenä yritykselle suositellaan vesienhallintajärjestelmän kehittämistä, joka standardoi käytännöt ja parantaa käyttäjien
osaamista. Veden kulutuksen väheneminen ja energiatehokkuuden parantaminen järjestelmän avulla tuo myös konkreettisia säästöjä.