Ketterän sovelluskehitysheimon johtamismallin kehittäminen - toimintatutkimus strategian toimeenpanon, teknologian ja toimintatapojen johtamisesta

Abstract

Tutkimuksen päätavoitteena oli kehittää johtamismalli finanssialalla toimivalle ketterälle sovellus-kehitysheimolle. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksen menetelmillä, jotka mahdollistivat käytännön ongelmien ratkomisen yhteistyössä kohdeorganisaation kanssa. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti kolmeen sovelluskehitysheimon johtamisen osa-alueeseen: liiketoimintasisällön ja strategian toimeenpanoon, teknologian ja arkkitehtuurin johtamiseen sekä kapasiteetin ja toimintatapojen hallintaan. Tavoitteena oli luoda johtamismalli, joka tukisi heimon kykyä saavuttaa organisaation strategiset tavoitteet. Tutkimus pyrki vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten sovelluskehitysheimossa johdetaan tehokkaasti liiketoimintasisältöä ja strategian toteutusta? 2) Miten sovelluskehitysheimossa johdetaan tehokkaasti teknologiaa ja tavoitearkkitehtuurinmukaisuutta? 3) Miten sovelluskehitysheimossa johdetaan tehokkaasti kapasiteettia ja toimintatapojen jatkuvaa parantamista? Tutkimus nojaa konstruktivistiseen tieteenfilosofiseen lähestymistapaan, jossa tieto rakentuu vuorovaikutuksen ja osallistujien kokemusten pohjalta. Toimintatutkimus mahdollisti mallin yhteisen rakentamisen organisaation sisällä, mikä teki prosessista käytännönläheisen. Tutkimuksen metodologinen perusta pohjautui osallistaviin menetelmiin, kuten retrospektiivisiin työpajoihin ja teema-haastatteluihin, joiden kautta johtamismalli muodostettiin ja validoitiin yhteistyössä kohdeorganisaation kanssa. Tutkimusaineisto koostui kohdeorganisaation kanssa dialogissa teemahaastatteluista ja osallistavista työpajoista, joissa analysoitiin kohdeorganisaation johtamisen nykytilaa ja tunnistettiin kehityskohteet, sekä määritettiin johtamismalli. Johtamismallin kehittämisprosessi sisälsi jatkuvaa dialogia ja iteratiivista kehittämistä, mikä varmisti, että luotu johtamismalli vastasi organisaation käytännön tarpeisiin. Keskeisimpien tulosten mukaan tutkimus osoitti, että johtamis-mallin tehokkuus paranee selkiyttämällä keskeiset johtamisen osa-alueet ja roolitukset, strukturoimalla johtamisen sisältöä ja lisäämällä kehitysorganisaation tiimien välistä yhteistyötä asiakasarvon tuottamiseksi pääprosesseihin perustuvan tiimiparimallin avulla. Dialoginen prosessi vahvisti yhteistä ymmärrystä johtamismallin organisaatiovaikutuksista, korostaen tiedolla johtamisen merkitystä. Teknologia- ja kapasiteetin johtamisen vahvistaminen toi päätöksenteon struktuuria ja paransi operatiivista tehokkuutta. Osallistujien kokemus aidosta osallisuudesta lisäsi motivaatiota ja yhteistyötä, edistäen avoimuuteen perustuvaa johtamiskulttuuria. Luotu johtamismalli selkeytti rooleja, vahvisti eri johtamisen osa-alueiden integraatiota ja mahdollisti jatkuvan seurannan organisaation tarpeisiin mukautumiseksi. Ketterän sovelluskehitysorganisaation johtaminen edellyttää strategisen ohjauksen, teknologisen hallinnan ja resurssien allokoinnin yhdistämistä sekä investointeja yhteistyöhön ja jatkuvaan oppimiseen kilpailukyvyn varmistamiseksi.