Erilaiset kirjanpitorikokset Suomessa
Uusi-Kyyny, Heidi (2025)
Uusi-Kyyny, Heidi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504116216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504116216
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin suomalaista kirjanpitorikollisuutta. Kirjanpitorikokselle on useita erilaisia tekotapoja ja jokainen tapaus on omanlaisensa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kertoa lukijalleen perustietoja kirjanpitorikoksista ja saada vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Millaisilla eri keinoilla kirjanpitorikoksia tehdään Suomessa? ja Mihin muihin talousrikoksiin syyllistytään kirjanpitorikoksen ohella? Opinnäytetyössä käsiteltiin myös harmaata taloutta yleisesti sekä muita talousrikoksia kirjanpitorikoksien lisäksi.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tehtiin dokumenttianalyysi. Dokumentti analyysissä analysoitiin Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneita kirjanpitorikoksia, joihin liittyen on annettu tuomio korkeimmassa oikeudessa. Viittä eri korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä analysoitiin ja tulkittiin. Jokaisesta ennakkopäätöksestä kirjoitettiin myös lyhyt tiivistelmä tähän raporttiin. Tiivistelmässä kerrottiin olennaisimmat asiat ennakkopäätöksiin liittyen.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksien dokumenttianalyysin lopputuloksena saatiin vastaukset tutki-muskysymyksiin. Suomessa kirjanpitorikoksille ei korostu yhtä tiettyä tekotapaa, vaan kaikkia Rikoslain 30 luvun 9 §–10 § esitettyjä tekotapoja oli käytetty tutkimuksessa mukana olleissa ennakkopäätöksissä. Kirjanpitorikoksia tehdään siis moninaisesti eri keinoilla ja jokaisessa tapauksessa on omat erityispiirteensä. Toteutetun tutkimuksen perusteella kirjanpitorikoksen ohella syyllistyttiin veropetoksiin, velallisen epäre-hellisyyteen, työeläkevakuutusmaksupetoksiin, rekisterimerkintärikoksiin ja petokseen. Osassa näistä tekomuoto oli törkeä. Kirjanpitorikoksen lisäksi syyllistytään siis moninaisesti myös muihin talousrikoksiin. Tutkimuksen tuloksena huomattiin kuitenkin, että kirjanpitorikoksen ja veropetoksen yhdistelmä oli kaikkein yleisin.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tehtiin dokumenttianalyysi. Dokumentti analyysissä analysoitiin Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneita kirjanpitorikoksia, joihin liittyen on annettu tuomio korkeimmassa oikeudessa. Viittä eri korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä analysoitiin ja tulkittiin. Jokaisesta ennakkopäätöksestä kirjoitettiin myös lyhyt tiivistelmä tähän raporttiin. Tiivistelmässä kerrottiin olennaisimmat asiat ennakkopäätöksiin liittyen.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksien dokumenttianalyysin lopputuloksena saatiin vastaukset tutki-muskysymyksiin. Suomessa kirjanpitorikoksille ei korostu yhtä tiettyä tekotapaa, vaan kaikkia Rikoslain 30 luvun 9 §–10 § esitettyjä tekotapoja oli käytetty tutkimuksessa mukana olleissa ennakkopäätöksissä. Kirjanpitorikoksia tehdään siis moninaisesti eri keinoilla ja jokaisessa tapauksessa on omat erityispiirteensä. Toteutetun tutkimuksen perusteella kirjanpitorikoksen ohella syyllistyttiin veropetoksiin, velallisen epäre-hellisyyteen, työeläkevakuutusmaksupetoksiin, rekisterimerkintärikoksiin ja petokseen. Osassa näistä tekomuoto oli törkeä. Kirjanpitorikoksen lisäksi syyllistytään siis moninaisesti myös muihin talousrikoksiin. Tutkimuksen tuloksena huomattiin kuitenkin, että kirjanpitorikoksen ja veropetoksen yhdistelmä oli kaikkein yleisin.