Savonian restonomiopiskelijoiden näkemyksiä opintojen tarjoamista kansainvälistymisen mahdollisuuksista

Abstract

Työn päätavoitteena oli tutkia, kuinka Savonia-ammattikorkeakoulu restonomikoulutus tuki opiskelijoiden kansainvälisen uran luomista. Opinnäytetyössä etsittiin vastausta, oliko kansainvälinen ura tai ulkomailla työskentelyn kokeilu ollut osasyynä valita Savonia-ammattikorkeakoulun restonomikoulutus. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttivat kansainvälisen uran luomisessa restonomiopiskelijoilla ja miten koulutus valmensi heitä kansainväliselle työmarkkinalle. Opinnäytetyössä tuotiin esiin opiskelijoiden näkemykset, miten Savonian restonomikoulutus tuki kansainvälisen uran luomista. Tutkittiin, kuinka koulutus auttoi kehittämään kulttuurienvälisiä taitoja, valmiuksia toimia monikulttuurisessa työympäristössä ja kohdata kulttuurisia haasteita ja eroja. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, jossa pääasiallisena tiedonkeruuvälineenä käytettiin kyselyä. Tämän menetelmän avulla pyrittiin keräämään kokonaiskuva opiskelijoiden kokemuksista, näkemyksistä ja henkilökohtaisista arvioistaan koulutusohjelman tarjoamasta tuesta kansainvälisen uran luomisessa. Tavoitteena oli saada selville, miten Savonian restonomikoulutus oli valmentanut opiskelijoita kansainvälisiin työympäristöihin ja kuinka koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet, kuten kulttuurienvälinen osaaminen ja monikulttuurinen työympäristö, olivat tukeneet heidän urakehitystään kansainvälisellä tasolla. Kyselyn tulokset toivat esille opiskelijoiden näkemykset ja kokemukset Savonian restonomikoulutuksen tuesta kansainvälisen uran luomisessa. Opiskelijoista suuri osa koki, että kansainväliset mahdollisuudet, kuten harjoittelut ja projektit, olivat merkittävä syy hakeutua koulutusohjelmaan. Vaikka moni oli harkinnut kansainvälistä uraa, vain harva oli ehtinyt toteuttaa esimerkiksi ulkomailla tehtävää harjoittelua. Osallistuminen kansainvälisiin projekteihin oli kuitenkin yleisempää ja auttoi opiskelijoita ymmärtämään monikulttuurisia työympäristöjä sekä kehittämään kulttuurienvälisiä taitoja.

Koulutus tarjosi opiskelijoille kohtuullisen valmiuden kansainvälisiin työmarkkinoihin, mutta vastaajat toivoivat parannuksia erityisesti viestintään ja hallinnollisten prosessien selkeyttämiseen. Tuen tarve painottui myös kohdennetumpiin ohjelmiin, jotka palvelisivat esimerkiksi osa-aikaisia opiskelijoita tai perheellisiä. Lisäksi vastaajat ehdottivat lyhytkestoisia kansainvälisiä ohjelmia ja laajempaa tiedotusta mahdollisuuksista, jotta kansainvälisyys olisi saavutettavampaa kaikille. Näitä tuloksia voidaan käyttää koulutusohjelman kehittämiseen kansainvälisyyttä edistäväksi.