Voimalaitoksen elektrodikattilan laadunvalvonta laboratoriotyöntekijän näkökulmasta
Vall, Katariina (2025)
Vall, Katariina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504116281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504116281
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö suoritettiin Lahti Energia Oy:n kemian laboratoriossa. Opinnäytetyön aiheeksi valikoitui perehtyminen joulukuussa 2024 käyttöönotetun elektrodisen sähkökattilan toimintaan sekä sen laadunvalvontaan laboratoriotyöntekijän näkökulmasta. Tavoitteena oli kerätä opittu informaatio yhteen dokumenttiin, joka jäisi Lahti Energian laboratorion työntekijöille käytettäväksi. Lahti Energian uusi elektrodinen sähkökattila on norjaisen PARAT Halvorsen AS -yhtiön valmistama PARAT-IEH-kattila, johon Lahti Energian prosessi- ja projektipäällikkö Jarno Rosenlund on suunnitellut lisäosia ja muokkauksia, jotka ovat taanneet sähkökattilan ihanteellisen toiminnan.
Tämän opinnäytetyön aikana perehdyttiin laadunvalvontaan, sähkökattilan toimintaan, rauta-, kupari- ja silikaattipitoisuuksien mittaamiseen sekä suunniteltiin ja toteutettiin itsenäisiä tutkimuksia. Itsenäisissä tutkimuksissa pyrittiin selvittämään, pystyykö sähkökattilan vedessä muodostumaan typpihappoa, ja jos pystyy, olisiko mahdollista määrittää sen pitoisuus. Kun sähkökattilan toimintaan perehdyttiin teoriassa, selvitettiin ettei typpihapon muodostumista tule tapahtumaan. Tämä hypoteesi vahvistettiin tutkimuksilla. Tarvetta typpihapon pitoisuuden määrittämiselle ei täten ole.
Opinnäytetyön aihe oli relevantti, sillä selkeää informaatiota uudesta sähkökattilasta tai sen hyödyntämän veden laadunvalvonnasta ei Lahti Energian kemian laboratoriossa ollut. Opinnäytetyön aloitusvaiheessa oli sähkökattila koekäytössä, mikä antoi erinomaisen lähtökohdan oppimispäiväkirjalle. Oppimistavoitteita opinnäytetyölle oli asetettu kolme: tiedonhaussa kehittyminen, ongelmanratkaisutaitojen parantaminen sekä käytännön laboratoriotaitojen kehittäminen. Nämä oppimistavoitteet saavutettiin opinnäytetyön aikana.
Tämän opinnäytetyön aikana perehdyttiin laadunvalvontaan, sähkökattilan toimintaan, rauta-, kupari- ja silikaattipitoisuuksien mittaamiseen sekä suunniteltiin ja toteutettiin itsenäisiä tutkimuksia. Itsenäisissä tutkimuksissa pyrittiin selvittämään, pystyykö sähkökattilan vedessä muodostumaan typpihappoa, ja jos pystyy, olisiko mahdollista määrittää sen pitoisuus. Kun sähkökattilan toimintaan perehdyttiin teoriassa, selvitettiin ettei typpihapon muodostumista tule tapahtumaan. Tämä hypoteesi vahvistettiin tutkimuksilla. Tarvetta typpihapon pitoisuuden määrittämiselle ei täten ole.
Opinnäytetyön aihe oli relevantti, sillä selkeää informaatiota uudesta sähkökattilasta tai sen hyödyntämän veden laadunvalvonnasta ei Lahti Energian kemian laboratoriossa ollut. Opinnäytetyön aloitusvaiheessa oli sähkökattila koekäytössä, mikä antoi erinomaisen lähtökohdan oppimispäiväkirjalle. Oppimistavoitteita opinnäytetyölle oli asetettu kolme: tiedonhaussa kehittyminen, ongelmanratkaisutaitojen parantaminen sekä käytännön laboratoriotaitojen kehittäminen. Nämä oppimistavoitteet saavutettiin opinnäytetyön aikana.