Hoitamaton kuulonalenema riskitekijänä kognitiivisten toimintojen heikkenemiselle ja muistisairauden puhkeamiselle ikääntyneillä : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Jantunen, Hanna (2025)
Jantunen, Hanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504146418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504146418
Tiivistelmä
Kuulonalenema, kognitiiviset vaikeudet ja muistisairaudet ovat yleisiä vaivoja, joiden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät altistavat muistisairauden puhkeamiselle tai kognitiivisten toimintojen heikkenemiselle ikääntyneellä, jolla on hoitamaton kuulonalenema. Tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoutta siitä, miten ajoissa aloitetulla kuulonkuntoutuksella voidaan tukea kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä tai siirtää muistisairauden puhkeamista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integratiivista kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaun tietokannoiksi valittiin CINAHL, PubMed, Medic ja Sage Journals. Mukaan valittiin 17 tutkimusartikkelia etukäteen määriteltyjen sisäänottokriteerien perusteella. Valituille artikkeleille tehtiin laadunarviointi ja induktiivinen sisällönanalyysi.
Kaikissa mukaan valituissa tutkimuksissa havaittiin yhteys kuulonaleneman ja kognitiivisten toimintojen heikkenemisen välillä. Kognitiiviselle heikentymiselle altistavia fyysisiä tekijöitä ovat ikääntyminen, tinnitus, gerastenia, sensorinen deprivaatio, epänormaalin korkea tau-proteiinien taso, oksidatiivinen stressi, korvasairauksien historia, aivojen neuropaattiset muutokset ja aivojen resurssien epätasainen jakautuminen. Altistavia sosiaalisia tekijöitä ovat sosiaalinen eristäytyminen, yksinäisyys ja koulutustaso. Muita tekijöitä olivat ylidiagnosointi, julkaisuharha, tutkijoiden ennakko-oletukset ja syy-seuraus -suhteen puuttuminen. Tutkimuksissa todettiin, että kuulon kuntoutuksella voidaan ainakin osittain viivästyttää kognitiivisten toimintojen heikkenemistä tai jopa muistisairauden puhkeamista. Vaatimuksena tälle on saavutettavuus ja oikea-aikaisuus. Kuulon kuntoutus parantaa kojeiden käyttäjän puheen ymmärrystä ja itseluottamusta ja tukee itsenäisyyttä ja sosiaalisia suhteita. Kuulokojeen käyttö ehkäisee aivojen surkastumista ja aktivoi niitä uudelleen sekä normalisoi aivojen käytettävissä olevien resurssien jakautumista.
Kaikissa mukaan valituissa tutkimuksissa havaittiin yhteys kuulonaleneman ja kognitiivisten toimintojen heikkenemisen välillä. Kognitiiviselle heikentymiselle altistavia fyysisiä tekijöitä ovat ikääntyminen, tinnitus, gerastenia, sensorinen deprivaatio, epänormaalin korkea tau-proteiinien taso, oksidatiivinen stressi, korvasairauksien historia, aivojen neuropaattiset muutokset ja aivojen resurssien epätasainen jakautuminen. Altistavia sosiaalisia tekijöitä ovat sosiaalinen eristäytyminen, yksinäisyys ja koulutustaso. Muita tekijöitä olivat ylidiagnosointi, julkaisuharha, tutkijoiden ennakko-oletukset ja syy-seuraus -suhteen puuttuminen. Tutkimuksissa todettiin, että kuulon kuntoutuksella voidaan ainakin osittain viivästyttää kognitiivisten toimintojen heikkenemistä tai jopa muistisairauden puhkeamista. Vaatimuksena tälle on saavutettavuus ja oikea-aikaisuus. Kuulon kuntoutus parantaa kojeiden käyttäjän puheen ymmärrystä ja itseluottamusta ja tukee itsenäisyyttä ja sosiaalisia suhteita. Kuulokojeen käyttö ehkäisee aivojen surkastumista ja aktivoi niitä uudelleen sekä normalisoi aivojen käytettävissä olevien resurssien jakautumista.