Postdigitaaliset elementit osana brändäystä yritysten visuaalisissa ilmeissä ja mainoskampanjoissa
Lahti, Anna (2025)
Lahti, Anna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504156536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504156536
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee postdigitaalisia elementtejä yritysten visuaalisissa ilmeissä ja mainoskampanjoissa. Samalla pohditaan, mitä niiden hyödyntämisellä brändäyksessä yritetään saavuttaa ja minkälaisia mielikuvia ne kuluttajissa luovat. Tutkimus vastaa kysymykseen, mitä postdigitaalisia elementtejä aineistoksi valittujen yritysten visuaalisissa ilmeissä ja mainoskampanjoissa käytetään?
Teoreettinen viitekehys pohjautuu akateemisiin artikkeleihin, joissa käsitellään postdigitaalisuutta, brändäystä ja visuaalisen viestinnän trendejä. Metodina tutkimuksessa on laadullinen kuva-analyysi, jonka avulla aineistoa tutkitaan viitekehykseen peilaten. Aineisto koostuu Niken, Volkswagenin ja WIXin mainoskampanjoista sekä Oatlyn ja Hobo Hotellin visuaalisista ilmeistä, jotka valikoituivat sen perusteella, että niissä käytetään erilaisia postdigitaalisia elementtejä.
Tuloksista ilmeni, että yritysten käyttämiä postdigitaalisia elementtejä olivat muun muassa pikseligrafiikka, ASCII-kuvat, käsin kirjoitettu typografia ja käsin piirretyt elementit, kohina- ja rasteritekstuuri ja glitch-estetiikka. Näitä elementtejä johdonmukaisesti käyttämällä yritykset voivat pyrkiä esimerkiksi nostalgian, inhimillisyyden ja autenttisuuden tunteiden luomiseen, jotka puolestaan voivat positiivisesti vaikuttaa yrityksen myyntiin ja menestykseen.
Tutkimuksen rajoitteita ovat postdigitaalisuus-käsitteen määrittelyn ongelmallisuus sekä kuva-analyysin väistämätön subjektiivisuus. Tämän takia tutkimustulosten sovellettavuus on rajoittunutta ja niiden yleistäminen vaatii varovaisuutta. Jatkotutkimus esimerkiksi postdigitaalisten elementtien saavutettavuudesta ja niiden laajemmasta vaikutuksesta kuluttajakäyttäytymiseen olisi hyödyllistä.
Teoreettinen viitekehys pohjautuu akateemisiin artikkeleihin, joissa käsitellään postdigitaalisuutta, brändäystä ja visuaalisen viestinnän trendejä. Metodina tutkimuksessa on laadullinen kuva-analyysi, jonka avulla aineistoa tutkitaan viitekehykseen peilaten. Aineisto koostuu Niken, Volkswagenin ja WIXin mainoskampanjoista sekä Oatlyn ja Hobo Hotellin visuaalisista ilmeistä, jotka valikoituivat sen perusteella, että niissä käytetään erilaisia postdigitaalisia elementtejä.
Tuloksista ilmeni, että yritysten käyttämiä postdigitaalisia elementtejä olivat muun muassa pikseligrafiikka, ASCII-kuvat, käsin kirjoitettu typografia ja käsin piirretyt elementit, kohina- ja rasteritekstuuri ja glitch-estetiikka. Näitä elementtejä johdonmukaisesti käyttämällä yritykset voivat pyrkiä esimerkiksi nostalgian, inhimillisyyden ja autenttisuuden tunteiden luomiseen, jotka puolestaan voivat positiivisesti vaikuttaa yrityksen myyntiin ja menestykseen.
Tutkimuksen rajoitteita ovat postdigitaalisuus-käsitteen määrittelyn ongelmallisuus sekä kuva-analyysin väistämätön subjektiivisuus. Tämän takia tutkimustulosten sovellettavuus on rajoittunutta ja niiden yleistäminen vaatii varovaisuutta. Jatkotutkimus esimerkiksi postdigitaalisten elementtien saavutettavuudesta ja niiden laajemmasta vaikutuksesta kuluttajakäyttäytymiseen olisi hyödyllistä.