Millä tutkimusmenetelmillä on kartoitettu työn sujuvuutta haittaavia toimintoja perusterveydenhuollossa hoitajien näkökulmasta? : scoping-kirjallisuuskatsaus
Perho, Karoliina (2025)
Perho, Karoliina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504156564
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504156564
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli nostaa esille eri tutkimusmenetelmiä, joilla on tutkittu terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien näkökulmasta työn sujuvuutta estäviä tai haittaavia toimintoja perusterveydenhuollossa. Tutkimuskysymyksenä oli: “Millä tutkimusmenetelmillä on kartoitettu terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien näkökulmasta työn sujuvuutta estäviä tai haittaavia toimintoja perusterveydenhuollossa?”
Opinnäytetyö toteutettiin Scoping-kirjallisuuskatsauksena. Testihakujen jälkeen tiedonhaku tehtiin neljään eri tietokantaan, jotka olivat CINAHL, Emerald Insight, ProQuest ja ScienceDirect. Tiedonhakuprosessi eteni PRISMA-kaaviota mukaillen ja soveltaen. Tämän kirjallisuuskatsauksen aineistoa valittaessa otettiin huomioon tutkimuskysymys sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerit.
Opinnäytetyön aineisto muodostui seitsemästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, joiden laadunarvioinnissa käytettiin Joanna Briggs -instituutin (JBI) arviointikriteeristöjä. Alhaisimmat hyväksytyt pisteet laadunarvioinnista olivat tässä opinnäytteessä 5/8. Korkeimmat pisteet olivat 10/10 ja 8/8. Yhtään tutkimusartikkelia ei hylätty laadunarvioinnin vuoksi. Mukaan valittu aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua tutkimuskysymykseen pohjautuen. Tuloksena aineistosta syntyi neljä pääteemaa, jotka olivat haastattelumenetelmät, kyselylomakkeet, päiväkirjamenetelmät ja monimenetelmällisyys. Pääteemat jakautuivat vielä alateemoiksi. Tämä opinnäytteen tulosten perusteella eri tutkimusmenetelmillä on mahdollista saada eri tason, syvyyden ja eri laajuuden omaavaa tietoa samasta aihepiiristä.
Opinnäytetyö toteutettiin Scoping-kirjallisuuskatsauksena. Testihakujen jälkeen tiedonhaku tehtiin neljään eri tietokantaan, jotka olivat CINAHL, Emerald Insight, ProQuest ja ScienceDirect. Tiedonhakuprosessi eteni PRISMA-kaaviota mukaillen ja soveltaen. Tämän kirjallisuuskatsauksen aineistoa valittaessa otettiin huomioon tutkimuskysymys sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerit.
Opinnäytetyön aineisto muodostui seitsemästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, joiden laadunarvioinnissa käytettiin Joanna Briggs -instituutin (JBI) arviointikriteeristöjä. Alhaisimmat hyväksytyt pisteet laadunarvioinnista olivat tässä opinnäytteessä 5/8. Korkeimmat pisteet olivat 10/10 ja 8/8. Yhtään tutkimusartikkelia ei hylätty laadunarvioinnin vuoksi. Mukaan valittu aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua tutkimuskysymykseen pohjautuen. Tuloksena aineistosta syntyi neljä pääteemaa, jotka olivat haastattelumenetelmät, kyselylomakkeet, päiväkirjamenetelmät ja monimenetelmällisyys. Pääteemat jakautuivat vielä alateemoiksi. Tämä opinnäytteen tulosten perusteella eri tutkimusmenetelmillä on mahdollista saada eri tason, syvyyden ja eri laajuuden omaavaa tietoa samasta aihepiiristä.