Säätösalaojituksen käyttäjäkokemuksia Pohjois-Suomesta
Hamara, Saija (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504176867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504176867
Tiivistelmä
Säätösalaojitus on ojituksen muoto, jossa kuivatusvedet padotaan maaperään estämällä veden vapaa virtaus sala- tai avo-ojastosta purkuvesistöön. Kuivatuksen tehokkuutta voidaan säätömekanismin avulla säätää sääolosuhteitten mukaan. Menetelmä sopii erityisesti kivennäismaille ja tasaisille pelloille, ja sen hyödyntäminen vaatii aktiivista käyttöä ja seurantaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää viljelijöiden käyttökokemuksia säätösalaojituksesta Pohjois-Suomessa. Käyttäjäkokemusten perusteella pyrittiin selvittämään viljelijöiden motivaattoria säätömekanismien käytölle tai käyttämättä jättämiselle.
Opinnäytetyössä toteutettiin laadullinen kyselytutkimus viljelijöille maatalouden vesienhallinnasta yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston kanssa. Kyselyalueena oli koko Suomi. Tässä opinnäytetyössä käsitellään Pohjois-Suomesta saatuja vastauksia. Kyselytutkimuksen lisäksi tehtiin puolistrukturoidut haastattelut säätösalaojituksen käyttökokemuksista kahdelle vesienhallinnan asiantuntijalle.
Kyselyyn vastasi 14 viljelijää Pohjois-Suomesta, joista kahdeksalla oli säätösalaojitus. Säätökaivojen käyttö vaihteli: osa käytti niitä aktiivisesti, osa ei juuri lainkaan. Haastateltavina olleiden asiantuntijoiden kokemukset tukivat saatuja vastauksia säätökaivojen käyttämisestä. Kyselyyn vastanneilla viljelijöillä oli kiinnostusta vesienhallinnan automatiikkaan ja seurantaan, mikä voisi tulevaisuudessa lisätä säätökaivojen säätöventtiilien käyttöä. Kiinnostusta vesienhallinnan automatiikan investointeihin heikensi maatalouden nykyinen heikko kannattavuus ja korkeat investointikustannukset.
Kyselyn vastausten ja asiantuntijahaastattelujen perusteella säätösalaojituksen hyödyntäminen riippuu pitkälti viljelijöiden omasta kiinnostuksesta. Lisäämällä tiedottamista viljelijöille säätösalaojituksen hyödyistä ja kehittämällä säätökaivojen käyttöohjeistusta voitaisiin saada toimenpiteelle enemmän aktiivisia ja tyytyväisiä käyttäjiä.
Opinnäytetyössä toteutettiin laadullinen kyselytutkimus viljelijöille maatalouden vesienhallinnasta yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston kanssa. Kyselyalueena oli koko Suomi. Tässä opinnäytetyössä käsitellään Pohjois-Suomesta saatuja vastauksia. Kyselytutkimuksen lisäksi tehtiin puolistrukturoidut haastattelut säätösalaojituksen käyttökokemuksista kahdelle vesienhallinnan asiantuntijalle.
Kyselyyn vastasi 14 viljelijää Pohjois-Suomesta, joista kahdeksalla oli säätösalaojitus. Säätökaivojen käyttö vaihteli: osa käytti niitä aktiivisesti, osa ei juuri lainkaan. Haastateltavina olleiden asiantuntijoiden kokemukset tukivat saatuja vastauksia säätökaivojen käyttämisestä. Kyselyyn vastanneilla viljelijöillä oli kiinnostusta vesienhallinnan automatiikkaan ja seurantaan, mikä voisi tulevaisuudessa lisätä säätökaivojen säätöventtiilien käyttöä. Kiinnostusta vesienhallinnan automatiikan investointeihin heikensi maatalouden nykyinen heikko kannattavuus ja korkeat investointikustannukset.
Kyselyn vastausten ja asiantuntijahaastattelujen perusteella säätösalaojituksen hyödyntäminen riippuu pitkälti viljelijöiden omasta kiinnostuksesta. Lisäämällä tiedottamista viljelijöille säätösalaojituksen hyödyistä ja kehittämällä säätökaivojen käyttöohjeistusta voitaisiin saada toimenpiteelle enemmän aktiivisia ja tyytyväisiä käyttäjiä.