Lapsipotilaille soveltuvat triage-järjestelmät : scoping-katsaus
Wärnhjelm, Sebastian (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504176839
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504176839
Tiivistelmä
Tämän scoping-kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kartoittaa lapsipotilaille suunnattuja triage-järjestelmiä ja niiden soveltuvuutta päivystyshoitotyöhön. Katsaus kokoaa tietoa siitä, mitä järjestelmiä käytetään lasten päivystyksellisessä hoidon tarpeen arvioinnissa ja millaista tutkimusnäyttöä on niiden soveltuvuudesta, luotettavuudesta ja toimivuudesta. Tavoitteena on tukea laadukkaan, turvallisen ja potilaslähtöisen hoidon kehittämistä lapsipotilaiden päivystyksessä.
Kirjallisuushaku tehtiin systemaattisesti CINAHL-, Medline- ja PubMed-tietokannoista käyttäen PCC-kehystä (Population: lapsipotilaat; Concept: triage-järjestelmät; Context: päivystyspoliklinikat). Hakutulokset seulottiin otsikoiden ja tiivistelmien perusteella, minkä jälkeen kokotekstianalyysin avulla valittiin katsaukseen seitsemän englanninkielistä tutkimusta.
ESI ja MTS ovat yleisimmin käytetyt triage-järjestelmät lasten päivystyshoidossa. ESI on luotettava ja helppokäyttöinen, mutta se ei ole alun perin suunniteltu lapsille. MTS:ssä havaittiin potilaiden aliluokittelua (tilannetta, jossa potilaan hoidon kiireellisyys arvioidaan todellista tilannetta vähäisemmäksi), mikä voi viivästyttää hoidon tarpeessa olevien lasten hoitoa. ATS ja Ped-CTAS ovat käytössä Kanadassa ja Australiassa, mutta niiden soveltuvuus lapsipotilaille vaatii lisätutkimusta. Pohjoismaissa käytettävät RETTS-p ja WEST-p ovat lupaavia järjestelmiä, joiden validointi on vielä kesken.
Jatkossa tarvitaan monikeskustutkimuksia triage-järjestelmien tarkkuuden ja kliinisen vaikuttavuuden arvioimiseksi eri konteksteissa. On myös tärkeää tutkia sähköisten potilastietojärjestelmien ja tekoälyn roolia arviointiprosessissa.
Kirjallisuushaku tehtiin systemaattisesti CINAHL-, Medline- ja PubMed-tietokannoista käyttäen PCC-kehystä (Population: lapsipotilaat; Concept: triage-järjestelmät; Context: päivystyspoliklinikat). Hakutulokset seulottiin otsikoiden ja tiivistelmien perusteella, minkä jälkeen kokotekstianalyysin avulla valittiin katsaukseen seitsemän englanninkielistä tutkimusta.
ESI ja MTS ovat yleisimmin käytetyt triage-järjestelmät lasten päivystyshoidossa. ESI on luotettava ja helppokäyttöinen, mutta se ei ole alun perin suunniteltu lapsille. MTS:ssä havaittiin potilaiden aliluokittelua (tilannetta, jossa potilaan hoidon kiireellisyys arvioidaan todellista tilannetta vähäisemmäksi), mikä voi viivästyttää hoidon tarpeessa olevien lasten hoitoa. ATS ja Ped-CTAS ovat käytössä Kanadassa ja Australiassa, mutta niiden soveltuvuus lapsipotilaille vaatii lisätutkimusta. Pohjoismaissa käytettävät RETTS-p ja WEST-p ovat lupaavia järjestelmiä, joiden validointi on vielä kesken.
Jatkossa tarvitaan monikeskustutkimuksia triage-järjestelmien tarkkuuden ja kliinisen vaikuttavuuden arvioimiseksi eri konteksteissa. On myös tärkeää tutkia sähköisten potilastietojärjestelmien ja tekoälyn roolia arviointiprosessissa.