Vanhan kivitalon energiaparannus; siirtyminen maalämpöön ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen
Mustonen, Onni (2025)
Mustonen, Onni
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504176862
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504176862
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vanhan kivitalon energiaparannusta, jossa lämmitysjärjestelmä uudistettiin siirtymällä̈ öljylämmityksestä maalämpöön ja vesikiertoisista pattereista lattialämmitykseen. Työssä analysoitiin energiatehokkuuden, asumismukavuuden ja lämmityskustannusten muutoksia sekä arvioitiin investoinnin taloudellista kannattavuutta ja takaisinmaksuaikaa. Lisäksi tarkasteltiin hiilidioksidipäästöjen vähenemistä.
Energiankulutus rakennuksessa pieneni merkittävästi. Öljylämmityksen aikana vuosikulutus oli keskimäärin noin 46 000 kWh, kun maalämpöön siirtymisen jälkeen kulutus oli noin 11 100 kWh vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 76 % energiansäästöä vuositasolla. Lämmityskustannukset vähenivät samassa suhteessa, sillä öljylämmityksen aikaiset kustannukset olivat noin 7 600 euroa vuodessa, kun taas maalämmön aikana vuosikustannukset keskimäärin ovat olleet 1650 euroa. Investoinnin takaisinmaksuajaksi laskettiin viisi vuotta ja kolme kuukautta nykyisillä sähkönhinnoilla. Herkkyysanalyysin perusteella edes sähkön hinnan kaksinkertaistuminen ei pidentäisi takaisinmaksuaikaa yli kahdeksan vuoden. Hiilidioksidipäästöt laskivat huomattavasti, mikä tukee Suomen, että EU:n ilmastotavoitteita.
Asumismukavuus parani rakennuksessa merkittävästi. Sisälämpötilat pysyvät tasaisina eri huoneissa ilman aiemmin havaittuja lämpötilaeroja. Vesikiertoinen lattialämmitys mahdollisti myös esteettömän sisustuksen, sillä tilaa vievät patterit ja näkyvät putket voitiin poistaa. Lisäksi järjestelmän etäohjattavuus mahdollistaa energiankulutuksen optimoimista esimerkiksi loma-aikoina, mikä lisää sekä käyttömukavuutta että säästömahdollisuuksia.
Työn tulokset osoittivat, että maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys ovat tehokkaita ja kannattavia ratkaisuita vanhoissa rakennuksissa energiatehokkuuden parantamiseen. Energiankulutusta on edelleen mahdollista kehittää positiiviseen suuntaan esimerkiksi pörssisähköohjauksen tai aurinkopaneelien avulla.
Energiankulutus rakennuksessa pieneni merkittävästi. Öljylämmityksen aikana vuosikulutus oli keskimäärin noin 46 000 kWh, kun maalämpöön siirtymisen jälkeen kulutus oli noin 11 100 kWh vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 76 % energiansäästöä vuositasolla. Lämmityskustannukset vähenivät samassa suhteessa, sillä öljylämmityksen aikaiset kustannukset olivat noin 7 600 euroa vuodessa, kun taas maalämmön aikana vuosikustannukset keskimäärin ovat olleet 1650 euroa. Investoinnin takaisinmaksuajaksi laskettiin viisi vuotta ja kolme kuukautta nykyisillä sähkönhinnoilla. Herkkyysanalyysin perusteella edes sähkön hinnan kaksinkertaistuminen ei pidentäisi takaisinmaksuaikaa yli kahdeksan vuoden. Hiilidioksidipäästöt laskivat huomattavasti, mikä tukee Suomen, että EU:n ilmastotavoitteita.
Asumismukavuus parani rakennuksessa merkittävästi. Sisälämpötilat pysyvät tasaisina eri huoneissa ilman aiemmin havaittuja lämpötilaeroja. Vesikiertoinen lattialämmitys mahdollisti myös esteettömän sisustuksen, sillä tilaa vievät patterit ja näkyvät putket voitiin poistaa. Lisäksi järjestelmän etäohjattavuus mahdollistaa energiankulutuksen optimoimista esimerkiksi loma-aikoina, mikä lisää sekä käyttömukavuutta että säästömahdollisuuksia.
Työn tulokset osoittivat, että maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys ovat tehokkaita ja kannattavia ratkaisuita vanhoissa rakennuksissa energiatehokkuuden parantamiseen. Energiankulutusta on edelleen mahdollista kehittää positiiviseen suuntaan esimerkiksi pörssisähköohjauksen tai aurinkopaneelien avulla.