Generatiivisen tekoälyn käyttö arkkitehtuurivisualisoinnissa
Piippo, Suvi (2025)
Piippo, Suvi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504207018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504207018
Tiivistelmä
Tekoäly leviää nopeaa vauhtia eri aloille, myös rakennusalalle. Sen vaikutukset alkavat jo näkyä yhä enemmän myös arkkitehtitoimistojen päivittäisissä työtehtävissä, ja tulevaisuudessa sen merkitys suunnittelussa tulee vain kasvamaan. Yksi olennainen tekoälyn tuoma muutos arkkitehtisuunnitteluun liittyy generatiivisen tekoälyn käyttöön rakennusten visualisoinnissa, kuten julkisivujen ideoinnissa ja havainnekuvien teossa. Visualisoinnin lisäksi generatiivista tekoälyä voidaan käyttää apuna myös esimerkiksi pohjapiirrosten hahmottelemisessa tai tontin käytön suunnittelussa.
Arkkitehtitoimistoissa hyödynnetään usein erilaisia visualisointikuvia, eli havainnekuvia, jotta suunnittelijat ja asiakkaat kykenevät paremmin visualisoimaan suunnitellun kohteen idean, ulkonäön ja toimivuuden jo ennen kuin rakennus on valmis. Erityyppiset havainnekuvat soveltuvat erilaisiin suunnitteluvaiheisiin. Luonnosmaiset kuvat ovat karkeita hahmotelmia projektista, konseptikuvissa keskitytään suuriin linjoihin, kun taas hyperrealistiset renderöinnit näyttävät lähes valokuvilta realistisine yksityiskohtineen, ihmishahmoineen ja valaistuksineen.
Generatiivinen tekoäly hyödyntää syväoppimisen menetelmiä matkiakseen ihmisaivojen kaltaista monimutkaista päätöksentekoprosessia ja luodakseen näin uutta sisältöä, kuten kuvia, tekstiä tai videoita. Generatiivista tekoälyä ohjataan usein promptien eli kehotteiden avulla, jotka voivat olla kuvia tai tekstiä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, kuinka tätä tekoälyn tarjoamaa kuvien luomiskykyä voidaan hyödyntää arkkitehtuurivisualisoinnissa. Mikäli tavoitteena on, että tekoälyn luomat kuvat muistuttavat joko piirrettyä tai 3D-mallinnusohjelmalla tehtyä rakennuksen mallia, on sitä käytettävä kuvapromptina.
Tässä opinnäytetyössä tutustuttiin kahteen kuvia generoivia tekoälytyökaluja sisältävään ohjelmaan sekä yhteen vastaavia työkaluja sisältävään verkkosivustoon. Työssä tutkittiin, minkälaisiin visualisointeihin ne kykenevät ja mihin suunnitteluvaiheisiin ne soveltuvat. Archicad AI Visualizer osoittautui hyväksi ideoinnin avuksi suunnittelun alkuvaiheissa, erilaisten julkisivu- ja massoitteluvaihtoehtojen vertailuun. Photoshop, erilaisine tekoälytyökaluineen, on järkevin vaihtoehto lopullisten havainnekuvien tekoon. PromeAI:n sisältämä Sketch Rendering -työkalu osoittautui vertailun monipuolisimmaksi. Sitä voi käyttää inspiraation lähteenä, piirrosten elävöittäjänä, suunnitelmavaihtoehtojen vertailussa ja mahdollisesti jopa markkinointikuvien luomiseen. Näiden tutkimusten perusteella generatiivinen tekoäly on siis erittäin hyödyllinen lisä arkkitehtuurivisualisointiin.
Arkkitehtitoimistoissa hyödynnetään usein erilaisia visualisointikuvia, eli havainnekuvia, jotta suunnittelijat ja asiakkaat kykenevät paremmin visualisoimaan suunnitellun kohteen idean, ulkonäön ja toimivuuden jo ennen kuin rakennus on valmis. Erityyppiset havainnekuvat soveltuvat erilaisiin suunnitteluvaiheisiin. Luonnosmaiset kuvat ovat karkeita hahmotelmia projektista, konseptikuvissa keskitytään suuriin linjoihin, kun taas hyperrealistiset renderöinnit näyttävät lähes valokuvilta realistisine yksityiskohtineen, ihmishahmoineen ja valaistuksineen.
Generatiivinen tekoäly hyödyntää syväoppimisen menetelmiä matkiakseen ihmisaivojen kaltaista monimutkaista päätöksentekoprosessia ja luodakseen näin uutta sisältöä, kuten kuvia, tekstiä tai videoita. Generatiivista tekoälyä ohjataan usein promptien eli kehotteiden avulla, jotka voivat olla kuvia tai tekstiä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, kuinka tätä tekoälyn tarjoamaa kuvien luomiskykyä voidaan hyödyntää arkkitehtuurivisualisoinnissa. Mikäli tavoitteena on, että tekoälyn luomat kuvat muistuttavat joko piirrettyä tai 3D-mallinnusohjelmalla tehtyä rakennuksen mallia, on sitä käytettävä kuvapromptina.
Tässä opinnäytetyössä tutustuttiin kahteen kuvia generoivia tekoälytyökaluja sisältävään ohjelmaan sekä yhteen vastaavia työkaluja sisältävään verkkosivustoon. Työssä tutkittiin, minkälaisiin visualisointeihin ne kykenevät ja mihin suunnitteluvaiheisiin ne soveltuvat. Archicad AI Visualizer osoittautui hyväksi ideoinnin avuksi suunnittelun alkuvaiheissa, erilaisten julkisivu- ja massoitteluvaihtoehtojen vertailuun. Photoshop, erilaisine tekoälytyökaluineen, on järkevin vaihtoehto lopullisten havainnekuvien tekoon. PromeAI:n sisältämä Sketch Rendering -työkalu osoittautui vertailun monipuolisimmaksi. Sitä voi käyttää inspiraation lähteenä, piirrosten elävöittäjänä, suunnitelmavaihtoehtojen vertailussa ja mahdollisesti jopa markkinointikuvien luomiseen. Näiden tutkimusten perusteella generatiivinen tekoäly on siis erittäin hyödyllinen lisä arkkitehtuurivisualisointiin.