Alkoholinkäyttö työikäisillä
Loginov, Maria (2025)
Loginov, Maria
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504217069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504217069
Tiivistelmä
Alkoholin ongelmakäyttö on yksi merkittävistä kansanterveydellisistä uhkista. Alkoholin runsaalla käytöllä on somaattisia, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Valtaosa alkoholista riippuvaisista on työelämässä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa alkoholinkäytöstä työterveyshuollon näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan taustamuuttujien yhteyttä alkoholinkäyttöön. Tavoitteena oli saada tietoa alkoholinkulutuksesta ja ongelmakäytön määrästä.
Alkoholinkäyttö jaetaan kolmeen luokkaan: kohtuullinen alkoholinkäyttö, kohtalainen riskitaso, suuri riskitaso. Suurin osa Suomen väestöstä kuluttaa alkoholia ainakin joissain määrin. Työikäistä väestöä ovat kaikki 15–75-vuotiaat henkilöt. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään alkoholinkäytön seurantaa, riskirajoja, suurkulutuksen haittoja ja alkoholinkäytön yhteiskunnallista merkitystä. Tutkimus on määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin tilaajaorganisaation työterveyshuoltoasiakkaiden täyttämistä Audit-kyselyistä. Aineistoa analysoitiin sopivin määrällisin menetelmin. Audit-kyselyn vastauksia tarkasteltiin kaikki vastaajat mukaan lukien. Lisäksi aineistoa analysoitiin ristiintaulukoimalla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta kohderyhmän alkoholinkäytön olevan suurimmaksi osaksi hallinnassa. Taustamuuttujilla ei havaittu olevan merkittävää yhteyttä alkoholinkäyttöön. Tutkimustulokset eivät ole kuitenkaan yleistettävissä pienen otoksen vuoksi.
Alkoholinkäyttö jaetaan kolmeen luokkaan: kohtuullinen alkoholinkäyttö, kohtalainen riskitaso, suuri riskitaso. Suurin osa Suomen väestöstä kuluttaa alkoholia ainakin joissain määrin. Työikäistä väestöä ovat kaikki 15–75-vuotiaat henkilöt. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään alkoholinkäytön seurantaa, riskirajoja, suurkulutuksen haittoja ja alkoholinkäytön yhteiskunnallista merkitystä. Tutkimus on määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin tilaajaorganisaation työterveyshuoltoasiakkaiden täyttämistä Audit-kyselyistä. Aineistoa analysoitiin sopivin määrällisin menetelmin. Audit-kyselyn vastauksia tarkasteltiin kaikki vastaajat mukaan lukien. Lisäksi aineistoa analysoitiin ristiintaulukoimalla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta kohderyhmän alkoholinkäytön olevan suurimmaksi osaksi hallinnassa. Taustamuuttujilla ei havaittu olevan merkittävää yhteyttä alkoholinkäyttöön. Tutkimustulokset eivät ole kuitenkaan yleistettävissä pienen otoksen vuoksi.