Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntoutuksen palveluyksikön työntekijöiden erityisosaamisen tunnistaminen

Abstract

Sosiaali- ja terveysala kehittyy jatkuvasti, ja työntekijöiltä vaaditaan yhä monipuolisempaa osaamista sekä osaamisen päivittämistä. Jatkuva oppiminen ja osaamisen tunnistaminen auttavat työntekijöitä vastaamaan kasvaviin osaamisvaatimuksiin sekä muuttuvan työelämän tarpeisiin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntoutuksen palveluyksikön tiimien työntekijöiden erityisosaaminen on, millaista osaamista yksikössä tarvitaan sekä millä keinoin tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamista voidaan tukea. Tavoitteena oli tunnistaa kuntoutuksen palveluyksikön työntekijöiden tulevaisuuden osaamistarpeita. Opinnäytetyö tehtiin Jatkuva oppiminen osaksi sote-alan arkea (JOPPI) -hankkeeseen, joka kehittää työelämän toimijoiden kanssa sujuvia jatkuvan oppimisen palveluita.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa hyödynnettiin soveltaen osallistuva tutkimuskumppanuus -mallia. Aineisto kerättiin kyselyn, teemahaastattelun ja työpajatyöskentelyn avulla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimukseen osallistui kaksi kuntoutustiimiä kuntoutuksen palveluyksiköstä, joissa työskentelee polikliinista vastaanottotyötä tekeviä fysio- ja toimintaterapeutteja sekä heidän esihenkilönsä. Kysely lähetettiin 22 työntekijälle, joista 14 vastasi, jolloin vastausprosentti oli 63,6. Yksilöhaastattelu toteutettiin kuntoutusyksikön esihenkilölle, ja työpajaan osallistui 16 kuntoutusyksikön työntekijää.

Tulosten mukaan erikoissairaanhoidon kuntoutuksen palveluyksikön terapeuteilta vaaditaan monipuolista osaamista, jossa yhdistyy ammattialakohtainen erikoisosaaminen, yksilöllisten kuntoutusprosessien hallinta ja yleiset työelämätaidot. Terapeuttien on hallittava oman erikoisalan teorian ja käytännön osaaminen sekä kuntoutujalähtöinen vuorovaikutus, mikä korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä työssä. Moniammatilliset yhteistyötaidot ovat olennaisia taitoja, jotta kuntoutujan tarpeisiin voidaan vastata kokonaisvaltaisesti. Tulevaisuudessa kuntoutusyksikössä korostuvat erityisesti psykofyysisen terapian, kipukuntoutuksen ja kuntoutujan itseohjautuvuuteen tukemiseen liittyvä osaaminen sekä teknologia- ja kehittämisosaaminen. Kuntoutusyksikön työntekijöiden osaamisen kehittäminen edellyttää työn ja resurssien hallintaa, koulutusten kehittämistä ja integrointia työarkeen sekä kollektiivista oppimista. Tämän lisäksi osaamisen tunnistamisen sekä työn ja osaamisen näkyväksi tekemisen keinoja tulisi kehittää. Työhyvinvoinnin tukeminen ja motivoivat palkitsemisjärjestelmät ovat tärkeitä keinoja työntekijöiden sitouttamisessa ja osaamisen ylläpitämisessä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kuntoutusyksikön työntekijöiden osaamisen kehittämiseen, työpaikalla tapahtuvan jatkuvan oppimisen tukemiseen sekä koulutus- ja kehittämistoimien kohdentamiseen vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita.

Opinnäytetyön jatkokehittämisehdotuksena on kehittää osaamisen näkyväksi tekemisen keinoja erikoissairaanhoidon kuntoutusyksikössä. Toisena jatkokehitysaiheena on toimintamallin kehittäminen, jolla tiimien välistä kommunikaatiota ja osaamisen jakamista voidaan vahvistaa, tukien näin moniammatillista yhteistyötä kuntoutusyksikön tiimien välillä.