Liturginen yhteissoitto : nuotit seurakuntien käyttöön
Ylinen, Maiju (2025)
Ylinen, Maiju
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504237298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504237298
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee messumusiikin historiaa ja nykypäivää erityisesti liturgisten laulujen näkökulmasta. Jumalanpalveluksen liturgisilla lauluilla on todella pitkä historia, oikeastaan se ulottuu aina alkukirkon aikoihin asti, tuhansien vuosien päähän. Juuri nämä liturgiset laulut ovat vuosisatojen ajan innoittaneet säveltäjiä heidän luodessaan mitä mahtavimpia sävellyksiä messun pysyviin osiin, jotka ovat kyrie, (Herra, armahda), gloria (kunnia), credo (uskontunnustus), agnus dei (Jumalan karitsa) ja sanctus (pyhä). Nykyaikaisessa jumalanpalveluksessa koko läsnä oleva seurakunta laulaa myös muita liturgisia lauluja, kuten ehtoollisvuorolaulu, alkusiunaus, vuorotervehdys ja aamenet, muutamia mainitakseni.
Suomessa on julkaistu 1900-luvulla valtava määrä erikoismessuja, joissa näihin liturgisiin lauluihin on suhtauduttu eri tavoilla. Tässä opinnäytetyössä on esitelty tarkemmin seitsemän erityismessua ja perehdytty niissä esiintyviin liturgisiin lauluihin. Näitä tutkiessani huomasin kolme erilaista lähestymistapaa liturgisiin lauluihin. Ensimmäinen tyyli oli sellainen, jossa liturgiset sävelmät oli sävelletty lauluiksi. Näissä lauluissa ei ollut siis käytetty perinteisten messusävelmistöjen liturgisten laulujen tekstejä, vaan niistä oli tehty uusia itsenäisiä laulujaan. Toinen tyyli oli se, että liturgiset sävelmät oli uudelleen sävelletty. Näissä sävelmissä oli siis käytetty perinteisten messusävelmistöjen liturgisten laulujen tekstejä, jotka oli uudelleen sävelletty. Kolmas tyyli oli näiden kahden edellä mainitun suuntauksen sekoittaminen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli myös parannella ja julkaista nuottimateriaali liturgisten laulujen yhteissoiton tueksi. Liturgiset laulut tavallisessa jumalanpalveluksessa jäävät yleensä kanttorin säestettäväksi. Enenevissä määrin kuitenkin seurakuntalaiset itse osallistuvat jumalanpalvelusten musiikin toteuttamiseen omilla lahjoillaan, esimerkiksi soittaen. Siksi myös liturgisia lauluja varten tarvitaan nuottimateriaalia, joiden avulla amatöörisoittajat ja -laulajat voivat säestää messun läpi.
Suomessa on julkaistu 1900-luvulla valtava määrä erikoismessuja, joissa näihin liturgisiin lauluihin on suhtauduttu eri tavoilla. Tässä opinnäytetyössä on esitelty tarkemmin seitsemän erityismessua ja perehdytty niissä esiintyviin liturgisiin lauluihin. Näitä tutkiessani huomasin kolme erilaista lähestymistapaa liturgisiin lauluihin. Ensimmäinen tyyli oli sellainen, jossa liturgiset sävelmät oli sävelletty lauluiksi. Näissä lauluissa ei ollut siis käytetty perinteisten messusävelmistöjen liturgisten laulujen tekstejä, vaan niistä oli tehty uusia itsenäisiä laulujaan. Toinen tyyli oli se, että liturgiset sävelmät oli uudelleen sävelletty. Näissä sävelmissä oli siis käytetty perinteisten messusävelmistöjen liturgisten laulujen tekstejä, jotka oli uudelleen sävelletty. Kolmas tyyli oli näiden kahden edellä mainitun suuntauksen sekoittaminen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli myös parannella ja julkaista nuottimateriaali liturgisten laulujen yhteissoiton tueksi. Liturgiset laulut tavallisessa jumalanpalveluksessa jäävät yleensä kanttorin säestettäväksi. Enenevissä määrin kuitenkin seurakuntalaiset itse osallistuvat jumalanpalvelusten musiikin toteuttamiseen omilla lahjoillaan, esimerkiksi soittaen. Siksi myös liturgisia lauluja varten tarvitaan nuottimateriaalia, joiden avulla amatöörisoittajat ja -laulajat voivat säestää messun läpi.