Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen
Korhonen, Viivi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504237372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504237372
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä edellytyksin määräaikaisia työsopimuksia voidaan ketjuttaa. Ketjuttamisella tarkoitetaan, kun samojen sopijaosapuolten välillä tehdään monta toisiaan peräkkäistä määräaikaista työsopimusta. Opinnäytetyö nojautuu työsopimuslain 1 luvun 3 §:ään, jonka mukaan määräaikaiselle työsopimukselle tulee olla perusteltu syy, ja sen jatkuva uusiminen ilman lain edellyttämää perustetta voi johtaa sopimuksen muuttumiseen toistaiseksi voimassa olevaksi.
Opinnäytetyö toteutettiin oikeusdogmaattisena tutkimuksena. Tietoperusta koostuu lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä ja oikeuskirjallisuudesta. Konkreettisia esimerkkejä tapauksista ilmenee korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen ratkaisuista, jotka ovat linjanneet määräaikaisten sopimusten ketjuttamisen edellytyksiä.
Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen ilman perusteltua syytä katsotaan lainvastaiseksi. Oikeuskäytännössä on sallittu tiettyjä hyväksyttäviä perusteita määräaikaisuudelle, kuten hankerahoitus, tilapäinen sijaisuus ja tai muu perusteltu ja ajallisesti rajattu tarve. Lainsäädännön tarkoituksena on suojata työntekijöitä perusteettomalta määräaikaisuudelta ja turvata työsuhteiden jatkuvuutta silloin, kun työvoiman tarve ei ole aidosti tilapäinen.
Työnantajan näyttötaakaksi jää määräaikaisuuden perusteleminen, ja ilman selkeää ja laillista syytä ketjuttaminen katsotaan lainvastaiseksi. Työsuhteiden ketjuttamisen laillisuus arvioidaan oikeuskäytännössä tapauskohtaisesti kokonaisvaltaisen harkinnan perusteella. Oikeustapausten perusteella ei voida yksiselitteisesti todeta, kuinka monta peräkkäistä määräaikaista sopimusta voidaan tehdä tai kuinka pitkään ketjuttaminen voi jatkua.
Opinnäytetyö toteutettiin oikeusdogmaattisena tutkimuksena. Tietoperusta koostuu lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä ja oikeuskirjallisuudesta. Konkreettisia esimerkkejä tapauksista ilmenee korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen ratkaisuista, jotka ovat linjanneet määräaikaisten sopimusten ketjuttamisen edellytyksiä.
Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen ilman perusteltua syytä katsotaan lainvastaiseksi. Oikeuskäytännössä on sallittu tiettyjä hyväksyttäviä perusteita määräaikaisuudelle, kuten hankerahoitus, tilapäinen sijaisuus ja tai muu perusteltu ja ajallisesti rajattu tarve. Lainsäädännön tarkoituksena on suojata työntekijöitä perusteettomalta määräaikaisuudelta ja turvata työsuhteiden jatkuvuutta silloin, kun työvoiman tarve ei ole aidosti tilapäinen.
Työnantajan näyttötaakaksi jää määräaikaisuuden perusteleminen, ja ilman selkeää ja laillista syytä ketjuttaminen katsotaan lainvastaiseksi. Työsuhteiden ketjuttamisen laillisuus arvioidaan oikeuskäytännössä tapauskohtaisesti kokonaisvaltaisen harkinnan perusteella. Oikeustapausten perusteella ei voida yksiselitteisesti todeta, kuinka monta peräkkäistä määräaikaista sopimusta voidaan tehdä tai kuinka pitkään ketjuttaminen voi jatkua.