Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Harmaan jäteveden kierrätys ja uudelleenkäyttö pientalossa haja-asutusalueella

Bister, Sari (2025)

 
Avaa tiedosto
Bister_Sari.pdf (1009.Kt)
Lataukset: 


Bister, Sari
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504277804
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä haja-asutusalueen viemäröintiin liittyviin lakeihin, määräyksiin ja ohjeisiin, sekä viemäröintijärjestelmiin. Tavoitteena oli selvittää, miten harmaata jätevettä voidaan kierrättää, millaiset järjestelmät se vaatii ja onko järjestelmän rakentaminen kustannustehokasta.

Haja-asutusalueen rakentamista vesi- ja viemärijärjestelmien osalta ohjaa useat lait, määräykset ja ohjeet. Puhdistusjärjestelmän valintaan vaikuttavat monet eri tekijät, kuten vesistöjen ja pohjaveden sijainnit ja määrät, sekä itse tontti. Jätevesien puhdistus ja maahan imeyttäminen ei ole joka paikassa sallittua. Myös kunta tai kaupunki voi määrätä tiukemmat ohjeet ja määräykset jätevesien kierrättämisen suhteen mitä lait ja asetukset määrittelevät.

Haja-asutusalueella sijaitsevalle kiinteistölle voidaan rakentaa yksi jätevesijärjestelmä, jossa kiinteistön kaikki vedet ohjataan samaan puhdistus- tai keräysjärjestelmään. Kiinteistölle voidaan myös rakentaa kaksoisviemäröinti, jossa harmaat jätevedet ohjataan omaan puhdistamoon ja mustat jätevedet eli käymälävedet ohjataan omaan säiliöön tai puhdistamoon. Harmaat jätevedet voidaan kerätä ja ottaa puhdistuksen jälkeen uudelleen käyttöön wc:n huuhtelussa tai vesipostin kautta esimerkiksi puutarhassa ja autonpesussa. Harmaasta jätevedestä voidaan ottaa myös lämpöä talteen.

Opinnäytetyössä verrattiin harmaan jäteveden kierrättämisen kannattavuutta kahdessa eri tapauksessa. Kummassakin tapauksessa kiinteistö oli sama uudiskohde, joka sijaitsi haja-asutusalueella. Kiinteistöllä oli oma puhdasvesikaivo ja jätevesijärjestelmä. Ensimmäisessä tapauksessa verrattiin kannattaako harmaiden jätevesien puhdistus ja kierrätys, mikäli mustat jätevedet voidaan puhdistuksen jälkeen imeyttää maaperään. Toisessa tapauksessa verrattiin, mikäli mustia jätevesiä ei saanut imeyttää maaperään, vaan ne tuli kerätä umpisäiliöön.

Opinnäytetyö olisi antanut tarkemmat tulokset, mikäli kyseessä olisi ollut todellinen kohde. Tuloksista kuitenkin nähdään, että harmaiden jätevesien kierrättäminen on kannattavaa vain sellaisissa kohteissa, joissa mustan jäteveden imeyttäminen on kiellettyä. Silloin kun kaikki jätevedet saa imeyttää puhdistuksen jälkeen maaperään, uudelleenkierrätys on ympäristöä ja vettä säästävä valinta.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste