Asiakaslähtöinen lähestymistapa ohjelmistokehityksessä: asiakkaan tarpeiden ymmärtämisen rooli liiketoimintavaatimusten määrittelyssä

Abstract

Tutkimuksen aiheena on asiakaslähtöisen liiketoimintavaatimusmäärittelyn keskeiset periaatteet, haasteet ja parhaat käytännöt. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten ohjelmistokehitysprojekteissa voidaan määritellä liiketoimintavaatimukset tavalla, joka huomioi asiakkaiden odotukset ja tarpeet mahdollisimman kattavasti. Aiheen ajankohtaisuus korostuu jatkuvasti muuttuvissa liiketoimintaympäristöissä, joissa asiakaslähtöisyys ja ketterä kehittäminen ovat keskeisiä kilpailutekijöitä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena dokumenttianalyysina, jossa aineistona käytettiin eri ohjelmistokehitysprojektien raportteja ja tutkimuksia asiakaslähtöisen vaatimusmäärittelyn osalta. Analyysi kohdistui erityisesti siihen, mitkä ovat asiakaslähtöisen liiketoimintavaatimusmäärittelyn parhaat käytännöt ja mitä haasteita määrittelytyössä voi esiintyä. Tutkimuksessa hyödynnettiin ketteriä menetelmiä, vaatimustenkäsittelyä ja asiakaslähtöisyyttä käsittelevää tutkimuskirjallisuutta viitekehyksenä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että asiakaslähtöinen liiketoimintamäärittely edellyttää asiakkailta aktiivista roolia osana määrittelytyötä. Onnistunut asiakaslähtöinen liiketoimintavaatimusmäärittely tarkoittaa sidosryhmien huolellista määrittämistä, asiakkaiden aktiivista osallistamista ja sitou-tumista, monipuolisia tiedonkeruu- ja dokumentointimenetelmiä sekä selkeää priorisointia. Tutkimuksessa nousi esiin myös haasteita asiakaslähtöiselle liiketoimintavaatimusmäärittelytyölle, kuten epäselvät tai ristiriitaiset tarpeet, asiakkaiden erilaiset ilmaisutavat sekä organisatoriset ja poliittiset tekijät.

Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetään suositus viisiosaisesta mallista, jonka tarkoituksena on tukea asiakaslähtöistä liiketoimintavaatimusten määrittelyä ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä ohjelmistokehitysprojektissa, kun luodaan tuotetta tai palvelua. Malli sisältää vaiheet sidosryhmien määrittämisestä vaatimusten priorisointiin, ja se tarjoaa organisaatioille konkreettisen työkalun liiketoimintavaatimustyön kehittämiseen.