SAP S/4 HANA -järjestelmän käyttöönottoprosessin onnistumiset ja haasteet toimeksiantajayrityksen talousosaston näkökulmasta
Paloheimo, Veera (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504267763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504267763
Tiivistelmä
Tässä tutkimustyyppisessä opinnäytetyössä tarkastellaan SAP S/4 HANA -toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessia toimeksiantoyrityksen talousosastolla testausvaiheen aikana. Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia hyötyjä ja haasteita uusi järjestelmä tuo taloushallinnon näkökulmasta, sekä miten projektinhallinta ja muutosjohtaminen vaikuttavat järjestelmän onnistuneeseen käyttöönottoon. Työ vastaa käytännön tarpeeseen ymmärtää järjestelmäuudistuksen vaikutuksia jo ennen varsinaista käyttöönottoa, jotta uuteen järjestelmään voidaan siirtyä mahdollisimman tehokkaasti. Keskeisiä käsitteitä ovat ERP-järjestelmät, taloushallinnon digitalisaatio, muutosjohtaminen ja projektinhallinta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla parihaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kaikki kuusi talousosaston työntekijää. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelun avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että järjestelmän hyödyt eivät ole vielä täysin realisoituneet testausvaiheen aikana, mutta järjestelmän odotetaan pitkällä aikavälillä parantavan raportointia, tiedonhallintaa ja prosessien tehokkuutta. Haasteita ilmeni erityisesti viestinnän kohdentamisessa, resurssien riittävyydessä ja käyttäjien koulutuksessa. Testausvaihe tarjosi kuitenkin tärkeän mahdollisuuden tunnistaa kehityskohteita ennen lopullista käyttöönottoa ja tuki henkilöstön valmistautumista muutokseen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantoyrityksen järjestelmäkehityksessä ja muissa vastaavissa ERP-käyttöönottohankkeissa. Tulosten perusteella suositellaan käyttäjien osallistamista jo varhaisessa vaiheessa, viestinnän kohdentamista osastokohtaisesti sekä realistisen aikataulun ja resurssisuunnittelun varmistamista. Jatkossa järjestelmän vaikutuksia tulisi arvioida uudelleen käyttöönoton jälkeen ja erityisesti pitkällä aikavälillä, jolloin voidaan tarkastella sen todellista vaikuttavuutta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla parihaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui kaikki kuusi talousosaston työntekijää. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelun avulla.
Tutkimustulokset osoittavat, että järjestelmän hyödyt eivät ole vielä täysin realisoituneet testausvaiheen aikana, mutta järjestelmän odotetaan pitkällä aikavälillä parantavan raportointia, tiedonhallintaa ja prosessien tehokkuutta. Haasteita ilmeni erityisesti viestinnän kohdentamisessa, resurssien riittävyydessä ja käyttäjien koulutuksessa. Testausvaihe tarjosi kuitenkin tärkeän mahdollisuuden tunnistaa kehityskohteita ennen lopullista käyttöönottoa ja tuki henkilöstön valmistautumista muutokseen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantoyrityksen järjestelmäkehityksessä ja muissa vastaavissa ERP-käyttöönottohankkeissa. Tulosten perusteella suositellaan käyttäjien osallistamista jo varhaisessa vaiheessa, viestinnän kohdentamista osastokohtaisesti sekä realistisen aikataulun ja resurssisuunnittelun varmistamista. Jatkossa järjestelmän vaikutuksia tulisi arvioida uudelleen käyttöönoton jälkeen ja erityisesti pitkällä aikavälillä, jolloin voidaan tarkastella sen todellista vaikuttavuutta.