Meidän Muhos: kysely kuntalaisille osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä
Leskelä, Johanna (2025)
Leskelä, Johanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287882
Tiivistelmä
Kuntalaisten kuuleminen auttaa kuntaa kehittämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä sekä suuntaamaan palveluita kuntalaisten tarpeiden mukaan. Kokemustiedolla nähdään olevan jopa indikaattoriperusteista tietoa tärkeämpi rooli tässä tehtävässä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kyselylomake, jolla voidaan kerätä kuntalaisten kokemuksia osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Työelämälähtöisen opinnäytetyön tilaajana oli Muhoksen kunta ja se linkittyi kunnan osallisuusohjelman "kuntalaisten kuuleminen" -teemaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli monipuolistaa käytössä olevaa hyvinvointitietoa tuomalla kyselylomakkeen kehittämisen kautta kuntalaisten kokemustietoa esiin. Kyselylomakkeen teemat pohjautuivat Muhoksen kunnan strategiseen päämäärään Yhteisöllinen ja osallistava Muhos 2025.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja sitä lähestyttiin konstruktiivisen tutkimuksen kontekstista. Kehittämistyötä tehtiin yhteisessä työpajassa Muhoksen kunnan osallisuusohjelman ohjausryhmän kanssa. Kehittämisen tuotoksena syntyi kyselylomake, joka pilotoitiin sähköisenä Webropol-kyselynä Muhoksella marraskuussa 2024. Pilottikyselyyn vastasi yhteensä 288 kuntalaista ja se tuotti Muhoksen kunnalle tuoretta kokemustietoa osallisuuden ja yhteisöllisyyden teemoista. Kyselylomakkeella kartoitettiin, miten kuntaorganisaatio on asukkaidensa mielestä onnistunut toiminnassaan edistämään osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä missä on vielä parannettavaa.
Opinnäytetyönä tehtävälle kehittämistyölle asetetut tavoitteet saavutettiin onnistuneesti. Kyselylomakkeesta onnistuttiin rakentamaan selkeä, monipuolisesti osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kartoittava työkalu. Kyselylomakkeen pilotoinnissa ei noussut esiin oleellisia muutostarpeita. Kehittämistyön tekeminen opinnäytetyönä mahdollisti Muhoksen kunnalle useita hyötyjä. Pilottikyselyyn vastanneiden kuntalaisten kokemuksia osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä voidaan nostaa esiin esimerkiksi Muhoksen kunnan hyvinvointikertomustyössä, mutta niillä on painoarvoa myös palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Kyselylomakkeen pilotointi toteutettiin Muhoksen kunnalle, mutta lomake on vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa myös muissa kunnissa. Tästä syystä opinnäytetyöllä voidaan katsoa olevan myös laajempaa painoarvoa. Opinnäytetyön jatkokehittämiskohteena Muhoksella voitaisiin tehdä seurantatutkimus osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksista esimerkiksi muutaman vuoden kuluttua. Kyselyn toteutuksessa on syytä huomioida vielä huolellisemmin sen saavutettavuus: miten kysely tavoittaisi syrjäytyneet, koulupudokkaat, työttömät, pitkäaikaissairaat, ylivelkaantuneet, vammaiset, mielenterveysongelmista kärsivät ja muut vähemmistöt. Myös lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on tärkeää ja heille tulisi tarjota mahdollisuus tuoda ne esiin.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja sitä lähestyttiin konstruktiivisen tutkimuksen kontekstista. Kehittämistyötä tehtiin yhteisessä työpajassa Muhoksen kunnan osallisuusohjelman ohjausryhmän kanssa. Kehittämisen tuotoksena syntyi kyselylomake, joka pilotoitiin sähköisenä Webropol-kyselynä Muhoksella marraskuussa 2024. Pilottikyselyyn vastasi yhteensä 288 kuntalaista ja se tuotti Muhoksen kunnalle tuoretta kokemustietoa osallisuuden ja yhteisöllisyyden teemoista. Kyselylomakkeella kartoitettiin, miten kuntaorganisaatio on asukkaidensa mielestä onnistunut toiminnassaan edistämään osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä missä on vielä parannettavaa.
Opinnäytetyönä tehtävälle kehittämistyölle asetetut tavoitteet saavutettiin onnistuneesti. Kyselylomakkeesta onnistuttiin rakentamaan selkeä, monipuolisesti osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kartoittava työkalu. Kyselylomakkeen pilotoinnissa ei noussut esiin oleellisia muutostarpeita. Kehittämistyön tekeminen opinnäytetyönä mahdollisti Muhoksen kunnalle useita hyötyjä. Pilottikyselyyn vastanneiden kuntalaisten kokemuksia osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä voidaan nostaa esiin esimerkiksi Muhoksen kunnan hyvinvointikertomustyössä, mutta niillä on painoarvoa myös palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Kyselylomakkeen pilotointi toteutettiin Muhoksen kunnalle, mutta lomake on vapaasti käytettävissä ja sovellettavissa myös muissa kunnissa. Tästä syystä opinnäytetyöllä voidaan katsoa olevan myös laajempaa painoarvoa. Opinnäytetyön jatkokehittämiskohteena Muhoksella voitaisiin tehdä seurantatutkimus osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksista esimerkiksi muutaman vuoden kuluttua. Kyselyn toteutuksessa on syytä huomioida vielä huolellisemmin sen saavutettavuus: miten kysely tavoittaisi syrjäytyneet, koulupudokkaat, työttömät, pitkäaikaissairaat, ylivelkaantuneet, vammaiset, mielenterveysongelmista kärsivät ja muut vähemmistöt. Myös lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on tärkeää ja heille tulisi tarjota mahdollisuus tuoda ne esiin.