Green Talent: Assessing Alignment Between Sustainability-Focused Higher Education and Employer Expectations

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten eurooppalaiset työnantajat kokevat Lapin ammattikorkeakoulun tarjoaman uudistavan liiketoiminnan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja kuinka hyvin sen opetussuunnitelma vastaa työnantajien odottamia osaamisvaatimuksia kestävyyden asiantuntijatehtävissä. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää tutkinnon työelämävastaavuutta ja tunnistaa mahdollisia ristiriitoja koulutuksen sisällön ja työmarkkinoiden tarpeiden välillä.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui systeemiajatteluun, uudistavaan kehitykseen sekä sosioekonomisiin teorioihin. Näiden pohjalta tarkasteltiin jännitettä korkeakoulujen kestävyyspedagogiikan ja käytännön rekrytointikäytäntöjen välillä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Haastattelut toteutettiin kymmentä eri toimialaa edustavien eurooppalaisten organisaatioiden rekrytointiasiantuntijoiden kanssa. Aineisto analysoitiin käyttäen temaattista analyysimenetelmää.

Tulosten mukaan tutkinnon keskeiset vahvuudet, kuten systeeminen ajattelu, johtajuus kestävyyden kontekstissa ja uudistavat liiketoimintamallit ja -käytänteet, eivät usein vastanneet työnantajien konkreettisia rekrytointikriteerejä. Vaikka kestävyyttä pidettiin periaatteellisesti tärkeänä, se nähtiin pääosin toissijaisena osaamisena, joka tulisi yhdistää toiseen, selkeästi määriteltyyn ammattialaan, kuten teknisiin taitoihin ja alakohtaiseen osaamiseen. Lisäksi muodollista tutkintoa tärkeämpänä tekijänä rekrytoinnissa korostui henkilöbrändäyksen, viestintätaitojen ja verkostojen merkitys. Vaikka osa työnantajista kyseenalaisti itsenäisten kestävyyteen keskittyvien tutkintokoulutusten tarpeellisuuden, opinnäytetyön johtopäätös ei ole koulutusten poistaminen, vaan niiden strateginen kehittäminen. Tavoitteena on varustaa opiskelijat sekä toimimaan olemassa olevissa rakenteissa että haastamaan ja uudistamaan niitä pidemmällä aikavälillä. Tulokset tarjoavat konkreettisia kehitysehdotuksia ammattikorkeakouluille, jotka haluavat vahvistaa kestävyyteen keskittyvien tutkintokoulutusten vaikuttavuutta ja työelämävastaavuutta.

This thesis explored how European businesses perceive the Master Programme in Regenerative Business offered by Lapland University of Applied Sciences and to what extent its curriculum aligns with the qualifications employers seek in sustainability professionals. The primary aim was to understand graduate employability within the field of sustainability, particularly from interdisciplinary and systems-change-oriented programmes, and to identify possible gaps between educational content and labour market expectations.

The thesis was grounded in systems thinking, regenerative development and social-ecological systems, highlighting the contrast between transformative, sustainability educational goals and business-as-usual recruitment practices. The thesis adopted a qualitative case study methodology. Semi-structured interviews were conducted with recruitment professionals from ten different industries across Europe, offering insights into cross-sectoral expectations. Thematic analysis was used to identify patterns in employer responses and assess their alignment with the knowledge base and graduate competencies promoted by the degree.

The findings revealed a consistent misalignment between the degree’s core strengths, such as systems thinking, sustainability leadership and regenerative approaches, and the actual hiring criteria used by employers. While interviewees acknowledged the conceptual importance of sustainability, they questioned the employability of graduates whose qualifications were not in parity with technical or industry-specific expertise. Sustainability was seen as a valuable secondary competency rather than a standalone professional identity. Furthermore, the thesis found that graduates’ personal branding, communication skills and industry networks played a significant role in employability, sometimes surpassing formal qualifications in importance. Despite calls to reshape sustainability degrees to better reflect labour market needs, the thesis argues that education should not simply conform to current structures but instead prepare graduates to navigate and transform them. The findings offer valuable insights for higher education institutions aiming to strengthen graduate outcomes and sustainability’s role in professional practice.