EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 2024/1275 vaikutus korjattavien asuinrakennuksien mitoitukseen
Helanto, Anton (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287925
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kirjallisuustutkimuksena EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 2024/1275 tuomat uudet vaatimukset jo olemassa oleville asuinrakennuksille, sekä näiden korjaamiselle ja mitoittamiselle
Euroopan unionin rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 28.5.2024. Direktiivi esittää useita uusia vaatimuksia uusille ja jo olemassa oleville rakennuksille, sekä näiden teknisille järjestelmille. Opinnäytetyössä käytiin läpi vaatimusten sisältöä, joita energiatehokkuusdirektiivi asettaa jo olemassa oleville asuinrakennuksille sekä niiden täytäntöönpanoa Suomessa.
Tämän lisäksi tarkasteltiin EU:n komission toimeksiannolla rakennuksen energiatehokkuuden tarkastelua varten luotuja laskentamenetelmiä ja kuinka niillä voidaan määritellään rakennuksen vaipan lämmönläpäisykerroin eli U-arvo.
Työn tuloksena todettiin, että valtaosa päivitetyn energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksista ovat vastaavia kuin edeltävissä direktiiveissä ja uutena asiana olemassa oleville asuinrakennuksille on sitova tavoite vähentää asuinrakennusten energiankulutusta ja päästöjä vuoteen 2050 mennessä. Vaatimusten sisältöä ei kyetty käymään yksityiskohtaisemmin läpi, koska niiden toimeenpano on vielä kesken, minkä seurauksena tarkempia vaatimuksia ei ole vielä määritelty.
Laskentamenetelmien osalta todettiin, että ne ovat vastaavat kuin Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat laskentamenetelmät rakennusten energiatehokkuuden mitoittamisessa. Ympäristöministeriönministeriön laskentaohjeet jopa viittavat näihin laskentamenetelmiin.
Euroopan unionin rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 28.5.2024. Direktiivi esittää useita uusia vaatimuksia uusille ja jo olemassa oleville rakennuksille, sekä näiden teknisille järjestelmille. Opinnäytetyössä käytiin läpi vaatimusten sisältöä, joita energiatehokkuusdirektiivi asettaa jo olemassa oleville asuinrakennuksille sekä niiden täytäntöönpanoa Suomessa.
Tämän lisäksi tarkasteltiin EU:n komission toimeksiannolla rakennuksen energiatehokkuuden tarkastelua varten luotuja laskentamenetelmiä ja kuinka niillä voidaan määritellään rakennuksen vaipan lämmönläpäisykerroin eli U-arvo.
Työn tuloksena todettiin, että valtaosa päivitetyn energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksista ovat vastaavia kuin edeltävissä direktiiveissä ja uutena asiana olemassa oleville asuinrakennuksille on sitova tavoite vähentää asuinrakennusten energiankulutusta ja päästöjä vuoteen 2050 mennessä. Vaatimusten sisältöä ei kyetty käymään yksityiskohtaisemmin läpi, koska niiden toimeenpano on vielä kesken, minkä seurauksena tarkempia vaatimuksia ei ole vielä määritelty.
Laskentamenetelmien osalta todettiin, että ne ovat vastaavat kuin Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat laskentamenetelmät rakennusten energiatehokkuuden mitoittamisessa. Ympäristöministeriönministeriön laskentaohjeet jopa viittavat näihin laskentamenetelmiin.