Kotiutumisnavigaattori synnytyssairaalasta kotiutumisen tukemiseen, tutkimuksellinen kehittämistyö
Harrington, Kaisa (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287941
Tiivistelmä
Synnytyksen jälkeinen sairaalahoitoaika on lyhentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, mikä asettaa haasteita synnytyksen jälkeiselle ohjaukselle ja perheiden valmistautumiselle synnytyssairaalasta kotiutumiseen. Odottajat keskittyvät usein synnytykseen, jolloin synnytyksen jälkeinen aika saattaa jäädä vähemmälle huomiolle ja valmistautumiselle. Digitaaliset ratkaisut voivat tarjota keinoja valmistautua synnytyksen jälkeiseen aikaan ja parantaa potilastyytyväisyyttä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kotiutumisnavigaattori synnytyssairaalasta kotiutumisen tueksi. Työ toteutettiin konstruktivistisena tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa eteneminen sisälsi neljä vaihetta: nykytilan kartoitus ja sisällön suunnittelu, sisällön arviointi, sisällön muokkaus sekä lopullinen tuotos. Aineistona hyödynnettiin HUSin Ohjepankin ohjeita, niiden ryhmittelyä, alustavan navigaattorin sisällön arviointeja sekä työpajatyöskentelyssä tuotettuja muutosehdotuksia (Whiteboard-tiedostot), lopullisena tuotoksena oli navigaattorin sisältökaaviota. Nykytilan kartoituksen tavoitteena oli tunnistaa kotiutumiseen vaikuttavia tekijöitä teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Sisällön suunnittelun perustaksi valittiin kuusi synnytyksen jälkeistä ohjetta, joiden pohjalta laadittiin alustava sisältörunko. Sisältörunko arvioitiin moniammatillisessa työryhmässä, johon kuului kolme jäsentä (kätilö/opetushoitaja, erikoislääkäri ja lastenlääkäri). Arvioinnissa käytettiin Content Validity Indexiä (CVI), jonka perusteella sisältö todettiin erittäin merkitykselliseksi. Työpajoja järjestettiin neljä, ja niiden pohjalta sisältörunkoa muokattiin lopulliseen muotoonsa.
Tuloksena kehitettiin navigaattorin sisältökaavio, joka lisätään Terveyskylän Vauvamatkalla hoitopolulle opinnäytetyöprosessin jälkeen. Navigaattorin avulla voidaan parantaa valmistautumista synnytyksen jälkeiseen aikaan, edistää sujuvaa kotiutumista, parantaa hoidon jatkuvuutta, perheiden hyvinvointia sekä optimoida sairaalaresurssien käyttöä. Jatkossa kotiutusnavigaattoria voidaan mahdollisesti hyödyntää myös muilla toimialoilla sairaalasta kotiutumiseen valmistamiseen. Lisäksi olisi hyödyllistä tutkia kotiutumisnavigaattorin vaikuttavuutta käytännössä sekä kehittää sen sisältöä käyttäjäkokemusten perusteella.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kotiutumisnavigaattori synnytyssairaalasta kotiutumisen tueksi. Työ toteutettiin konstruktivistisena tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa eteneminen sisälsi neljä vaihetta: nykytilan kartoitus ja sisällön suunnittelu, sisällön arviointi, sisällön muokkaus sekä lopullinen tuotos. Aineistona hyödynnettiin HUSin Ohjepankin ohjeita, niiden ryhmittelyä, alustavan navigaattorin sisällön arviointeja sekä työpajatyöskentelyssä tuotettuja muutosehdotuksia (Whiteboard-tiedostot), lopullisena tuotoksena oli navigaattorin sisältökaaviota. Nykytilan kartoituksen tavoitteena oli tunnistaa kotiutumiseen vaikuttavia tekijöitä teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Sisällön suunnittelun perustaksi valittiin kuusi synnytyksen jälkeistä ohjetta, joiden pohjalta laadittiin alustava sisältörunko. Sisältörunko arvioitiin moniammatillisessa työryhmässä, johon kuului kolme jäsentä (kätilö/opetushoitaja, erikoislääkäri ja lastenlääkäri). Arvioinnissa käytettiin Content Validity Indexiä (CVI), jonka perusteella sisältö todettiin erittäin merkitykselliseksi. Työpajoja järjestettiin neljä, ja niiden pohjalta sisältörunkoa muokattiin lopulliseen muotoonsa.
Tuloksena kehitettiin navigaattorin sisältökaavio, joka lisätään Terveyskylän Vauvamatkalla hoitopolulle opinnäytetyöprosessin jälkeen. Navigaattorin avulla voidaan parantaa valmistautumista synnytyksen jälkeiseen aikaan, edistää sujuvaa kotiutumista, parantaa hoidon jatkuvuutta, perheiden hyvinvointia sekä optimoida sairaalaresurssien käyttöä. Jatkossa kotiutusnavigaattoria voidaan mahdollisesti hyödyntää myös muilla toimialoilla sairaalasta kotiutumiseen valmistamiseen. Lisäksi olisi hyödyllistä tutkia kotiutumisnavigaattorin vaikuttavuutta käytännössä sekä kehittää sen sisältöä käyttäjäkokemusten perusteella.