Matka bioanalyytikoksi

Abstract

Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma kuuluu ammattikorkeakoulujen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukseen. Koulutus on 210 opintopisteen laajuinen ja kestää 3,5 vuotta. Se koostuu perus- ja ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Harjoittelu sisältää oppilaitoksessa ja työelämässä toteutettavia käytännön harjoituksia.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää bioanalyytikko-opiskelijoiden näkemyksiä opinnoistaan ja niihin liittyvistä työmahdollisuuksista. Työssä selvitettiin, kuinka opiskelijat arvioivat opintojen valmistavan heitä työelämään, samalla pyrittiin tunnistamaan nykyisen opetusohjelman vahvuudet ja heikkoudet opiskelijoiden näkökulmasta sekä esittämään kehitysehdotuksia. Tavoitteena on parantaa bioanalytiikan tutkinto-ohjelman opintoja vastaamaan opiskelijoiden tarpeita ja odotuksia sekä tuoda esiin ehdotuksia mahdollisista parannuksista työelämäharjoittelun suhteen.

Kysely kohdennettiin Metropolian Ammattikorkeakoulun 5–7 lukukauden bioanalyytikko opiskelijoille. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Tämä yhdistelmä mahdollisti sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen aineiston keräämisen. Analysointiin käytettiin SPSS-ohjelmaa monivalintakysymysten osalta, ja avoimet kysymykset analysoitiin laadullisesti induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Kysely lähetettiin 54 bioanalyytikko-opiskelijalle, joista 25 oli viidennen lukukauden opiskelijoita ja 29 kuudennen tai seitsemännen lukukauden opiskelijoita. Kyselyyn vastasi 22 opiskelijaa, mikä vastaa 36 % kyselyn saaneista.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että bioanalytiikan tutkinto-ohjelman opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä opintoihinsa ja kokevat saavansa riittävän teoreettisen ja käytännön osaamisen työelämää varten. Kuitenkin osa opiskelijoista kokee opintojaksojen kattavuudessa, kuormituksessa ja työelämäyhteyksissä kehittämistarpeita. Keskeiset osaamisalueet, kuten kliininen kemia, mikrobiologia ja hematologia, koettiin tärkeiksi työssä menestymisen kannalta, mutta asiakaspalvelu- ja johtamisosaaminen saivat vähemmän painoarvoa. Opiskelijat ehdottivat, että opintojaksojen sisältöjä tarkennetaan ja opintopisteet jaetaan pienempiin osiin syventävän opiskelun mahdollistamiseksi. Verkko-opintojen ja lähiopetuksen tasapainoa tulisi parantaa, sillä opiskelijat kaipaavat enemmän käytännönläheistä opetusta. Opintojen kuormitusta olisi kevennettävä, esimerkiksi jakamalla pitkät harjoittelujaksot pienempiin osiin ja tarjoamalla tukea opiskelijoiden jaksamiseen. Työelämäyhteyksiä tulisi vahvistaa lisäämällä työharjoittelupaikkoja, ja opetusta voisi monipuolistaa laboraatioharjoituksilla ja muilla käytännönläheisillä tehtävillä.