Digipolku kirurgisen potilaan omahoidon ohjauksessa : -katsaus kokemuksiin, vaikutuksiin ja digipolun kehittämiseen
Sainio, Nina (2025)
Sainio, Nina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504288051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504288051
Tiivistelmä
Terveydenhuollon digitalisaatio on lisännyt merkittävästi omahoitopalveluiden tarjontaa ja käyttöä. Samaan aikaan leikkaustoiminnan muutokset ovat lisänneet tarvetta kehittää omahoidon digitaalista ohjausta.
Tämän YAMK-opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata aikuisten kirurgisten potilaiden kokemuksia, tiedontarpeita ja toiveita digipolkujen tarjoamasta omahoidon ohjauksesta. Samalla tarkasteltiin digitaalisen ohjauksen vaikutuksia ja kehittämistarpeita. Tavoitteena oli tuottaa narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla tutkittuun tietoon perustuvaa sisältöä rannekanavaoireyhtymän toimenpiteeseen tulevan potilaan digipolulle. Aineisto haettiin Medic-, CINAHL- ja PubMed-tietokannoista sekä manuaalisella haulla vuosilta 2019–2024. Lopulliseen analyysiin valikoitui 17 alkuperäisartikkelia, jotka analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä.
Katsauksessa tunnistettiin digipolun käyttöä edistäviä ja haastavia tekijöitä. Tulosten mukaan suurin osa poti-laista suhtautui digipolkuihin myönteisesti ja kokivat ne hyödyllisenä. Sisällön saavutettavuus, visuaalisuus ja monipuoliset esitystavat olivat digipolkujen keskeisiä vahvuuksia omahoidon tukemiseen. Terveydenhuollon ammattilaisten tuottamaa sisältöä pidettiin luotettavana. Potilaiden vastauksissa korostui tarve pitää digipolku täydentävänä tukena perinteisen ohjauksen rinnalla, ei sen korvaajana. Digipolku vahvisti potilaan kokemusta omahoidon tuesta, mutta vaikutuksia hoitotuloksiin, kuten kuntoutumiseen tai fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ei havaittu.
Katsauksen perusteella ei voitu osoittaa optimaalista ohjauksen ajoitusta, mutta riittävän varhain annettu tieto koettiin edistävän leikkaukseen valmistautumista ja siitä toipumista. Käyttöä haastoi muun muassa tekniset ja teknologiset haasteet, ja osa potilaista koki ohjauksen sisällössä puutteita yksilöllisen tiedon osalta. Haasteita ilmeni leikkauksen jälkeen, jolloin havaittiin potilaiden sitoutumisen vähenemistä ajan myötä digipolun käytössä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digipolun tarjoama omahoidon ohjaus koettiin kirurgisten potilaiden mielestä hyödyllisenä ja vaikuttavana leikkauksen valmistautumisen ja toipumisen tukena, vaikka vaikutukset hoitotuloksiin jäivät rajallisiksi.
Näiden havaintojen pohjalta digipolkujen kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota potilaslähtöisyyteen, yksilöllisesti räätälöityyn sisältöön, polun muokattavuuteen ja käytettävyyteen sekä pitkäaikaisen sitoutumisen tukemiseen. Opinnäytetyön tulosten pohjalta syntyi ehdotus leikattavan rannekanavaoireyhtymän digipolun sisällöksi. The aim of this Master’s thesis was to describe adult surgical patients’ experiences, information needs, and preferences regarding the self-care guidance provided through digital care pathways. At the same time, the effects and development needs of digital guidance were examined. The objective was to produce content for a digital care pathway for patients undergoing carpal tunnel release surgery, based on evidence gathered through a narrative literature review. The material was retrieved from the Medic, CINAHL and PubMed databases as well as through manual search, covering the years 2019–2024. Seventeen original research articles were selected for final analysis, which was carried out using content analysis.
The review identified both facilitating and challenging factors related to the use of digital care pathways. According to the results, most patients viewed digital care pathways positively and found them useful. The results highlighted the importance of content accessibility, visual presentation, and diverse delivery methods. Content produced by healthcare professionals was considered reliable. Patients emphasized the need for the digital care pathway to act as a complementary support alongside traditional guidance, not as a replacement. The digital pathway strengthened patients’ experience of self-care support, but no significant effects were observed on treatment outcomes such as recovery or increased physical activity.
The review could not identify an optimal timing for digital guidance, but early access to information was perceived to promote preparation for surgery and postoperative recovery. Challenges included technical and technological barriers, and some patients found the guidance content lacking in individual-specific information. Difficulties were particularly evident after surgery, when a decrease in patient engagement with the digital pathway was observed over time. Despite these challenges, digital self-care guidance was found helpful in preparing for and recovering from surgery.
Based on these findings, the development of digital care pathways should focus on patient-centredness, individually tailored content, adaptability and usability of the pathway, as well as support for long-term engagement. Based on the results, a proposal was created for the content of the digital care pathway for patients undergoing carpal tunnel release surgery.
Tämän YAMK-opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata aikuisten kirurgisten potilaiden kokemuksia, tiedontarpeita ja toiveita digipolkujen tarjoamasta omahoidon ohjauksesta. Samalla tarkasteltiin digitaalisen ohjauksen vaikutuksia ja kehittämistarpeita. Tavoitteena oli tuottaa narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla tutkittuun tietoon perustuvaa sisältöä rannekanavaoireyhtymän toimenpiteeseen tulevan potilaan digipolulle. Aineisto haettiin Medic-, CINAHL- ja PubMed-tietokannoista sekä manuaalisella haulla vuosilta 2019–2024. Lopulliseen analyysiin valikoitui 17 alkuperäisartikkelia, jotka analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä.
Katsauksessa tunnistettiin digipolun käyttöä edistäviä ja haastavia tekijöitä. Tulosten mukaan suurin osa poti-laista suhtautui digipolkuihin myönteisesti ja kokivat ne hyödyllisenä. Sisällön saavutettavuus, visuaalisuus ja monipuoliset esitystavat olivat digipolkujen keskeisiä vahvuuksia omahoidon tukemiseen. Terveydenhuollon ammattilaisten tuottamaa sisältöä pidettiin luotettavana. Potilaiden vastauksissa korostui tarve pitää digipolku täydentävänä tukena perinteisen ohjauksen rinnalla, ei sen korvaajana. Digipolku vahvisti potilaan kokemusta omahoidon tuesta, mutta vaikutuksia hoitotuloksiin, kuten kuntoutumiseen tai fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ei havaittu.
Katsauksen perusteella ei voitu osoittaa optimaalista ohjauksen ajoitusta, mutta riittävän varhain annettu tieto koettiin edistävän leikkaukseen valmistautumista ja siitä toipumista. Käyttöä haastoi muun muassa tekniset ja teknologiset haasteet, ja osa potilaista koki ohjauksen sisällössä puutteita yksilöllisen tiedon osalta. Haasteita ilmeni leikkauksen jälkeen, jolloin havaittiin potilaiden sitoutumisen vähenemistä ajan myötä digipolun käytössä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digipolun tarjoama omahoidon ohjaus koettiin kirurgisten potilaiden mielestä hyödyllisenä ja vaikuttavana leikkauksen valmistautumisen ja toipumisen tukena, vaikka vaikutukset hoitotuloksiin jäivät rajallisiksi.
Näiden havaintojen pohjalta digipolkujen kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota potilaslähtöisyyteen, yksilöllisesti räätälöityyn sisältöön, polun muokattavuuteen ja käytettävyyteen sekä pitkäaikaisen sitoutumisen tukemiseen. Opinnäytetyön tulosten pohjalta syntyi ehdotus leikattavan rannekanavaoireyhtymän digipolun sisällöksi.
The review identified both facilitating and challenging factors related to the use of digital care pathways. According to the results, most patients viewed digital care pathways positively and found them useful. The results highlighted the importance of content accessibility, visual presentation, and diverse delivery methods. Content produced by healthcare professionals was considered reliable. Patients emphasized the need for the digital care pathway to act as a complementary support alongside traditional guidance, not as a replacement. The digital pathway strengthened patients’ experience of self-care support, but no significant effects were observed on treatment outcomes such as recovery or increased physical activity.
The review could not identify an optimal timing for digital guidance, but early access to information was perceived to promote preparation for surgery and postoperative recovery. Challenges included technical and technological barriers, and some patients found the guidance content lacking in individual-specific information. Difficulties were particularly evident after surgery, when a decrease in patient engagement with the digital pathway was observed over time. Despite these challenges, digital self-care guidance was found helpful in preparing for and recovering from surgery.
Based on these findings, the development of digital care pathways should focus on patient-centredness, individually tailored content, adaptability and usability of the pathway, as well as support for long-term engagement. Based on the results, a proposal was created for the content of the digital care pathway for patients undergoing carpal tunnel release surgery.