Muistisairaan kommunikaation tukeminen hoivatyön arjessa : hoitajien näkökulmasta
Abdi, Ladan; Niittumäki, Janna; Tiensuu, Anni (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287969
Tiivistelmä
Suomen väestö ikääntyy kovaa vauhtia. Väestön ikääntyessä myös muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa ja muistisairaudet luokitellaankin kansantaudiksi Suomessa. Vuoteen 2040 mennessä noin 240 000 ihmisen arvioidaan sairastavan muistisairautta. Muistisairaudet aiheuttavat kognitiivisten toimintojen, kuten puheen, muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymistä, mikä vaikuttaa muistisairaan kommunikaatiokykyihin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten muistisairaiden parissa hoivatyötä tekevät hoitajat tukevat muistisairaiden kommunikaatiota. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Muistiliitto ja opinnäytetyö on tehty osana Muistiliiton Omin sanoin -hanketta. Tavoitteena oli tuottaa yhteistyökumppanille tietoa siitä, millaisia keinoja hoitajat ovat löytäneet muistisairaiden kommunikaation tukemiseen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee muistisairauksia, kommunikaation keinoja ja muistisairaan kommunikaation tukemista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin loka-marraskuussa 2024. Aineisto koostuu yhteensä viiden muistisairaiden parissa hoivatyötä tekevän hoitajan yksilöhaastattelusta. Aineisto analysointiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tulokset osoittavat, että muistisairaaseen ihmiseen tutustuminen nähtiin välttämättömänä asiana yksilöllisten kommunikointitaitojen hahmottamiseksi. Selkeän puhetavan koettiin helpottavan muistisairaan ymmärtämistä, kehonkielen tulkinta nähtiin oleellisena keinona etenkin puhumattomien muistisairaiden kanssa. Osallistamisella hoitajat mahdollistivat muistisairaille vuorovaikutustilanteita ja kannustivat kommunikoimaan.
Tulosten perusteella johtopäätöksenä on, että haastatelluilla hoivatyöntekijöillä on osaamista muistisairaiden kommunikaation tukemista varten. Kuitenkin erilaiset muistisairauksiin ja vuorovaikutusosaamiseen liittyvät koulutukset nähtiin tärkeänä asiana oman osaamisen kehittämisen kannalta. Lisätutkimusta aiheesta tarvitaan, aiheena voisi olla esimerkiksi kuvakorttien käyttö ja sen hyöty muistisairaiden kommunikoinnin tukemiseen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee muistisairauksia, kommunikaation keinoja ja muistisairaan kommunikaation tukemista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin loka-marraskuussa 2024. Aineisto koostuu yhteensä viiden muistisairaiden parissa hoivatyötä tekevän hoitajan yksilöhaastattelusta. Aineisto analysointiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tulokset osoittavat, että muistisairaaseen ihmiseen tutustuminen nähtiin välttämättömänä asiana yksilöllisten kommunikointitaitojen hahmottamiseksi. Selkeän puhetavan koettiin helpottavan muistisairaan ymmärtämistä, kehonkielen tulkinta nähtiin oleellisena keinona etenkin puhumattomien muistisairaiden kanssa. Osallistamisella hoitajat mahdollistivat muistisairaille vuorovaikutustilanteita ja kannustivat kommunikoimaan.
Tulosten perusteella johtopäätöksenä on, että haastatelluilla hoivatyöntekijöillä on osaamista muistisairaiden kommunikaation tukemista varten. Kuitenkin erilaiset muistisairauksiin ja vuorovaikutusosaamiseen liittyvät koulutukset nähtiin tärkeänä asiana oman osaamisen kehittämisen kannalta. Lisätutkimusta aiheesta tarvitaan, aiheena voisi olla esimerkiksi kuvakorttien käyttö ja sen hyöty muistisairaiden kommunikoinnin tukemiseen.