Rakennusosakirjaston luominen uudelleenkäytettävistä rakennusosista
Moisio, Anni (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504288020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504288020
Tiivistelmä
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää rankennusalan siirtymistä kiertotalouteen. Uusi rakentamislaki myös ohjaa kiertotalouteen ja uudelleenkäyttämiseen. Rakennusalan ympäristövaikutukset ovat hyvin suuret. Suuret päästöt tuovat myös mahdollisuuden suuriin päästövähennyksiin. Insinöörityö toteutetaan IdeaStructura Oy:lle. Työn tavoitteena on edistää siirtymää luomalla uudelleenkäytettävistä rakennusosista kirjasto, jota voidaan käyttää apuna ja tietopohjana eri rakennusalan projekteissa.
Insinöörityössä tutustuttiin kiertotalouteen, rakennusosien uudelleenkäyttöön sekä käytiin läpi rakennusosakirjaston luomista. Painopiste oli suurimpien ympäristövaikutusten löytämisessä sekä teknisen toteutuksen kannalta potentiaalisemmissa uudelleenkäytettävissä rakennusosissa. Varsinaiset kustannukset ja hiilijalanjäljet rajattiin insinöörityön ulkopuolelle. Saatuja tietoja käytettiin hyödyksi rakennusosakirjastoa luomiseen. Insinöörityön lopuksi on katsaus mahdollisiin tulevaisuuden näkymiin rakennusosien uudelleenkäytössä. Tulevaisuudessa todennäköisesti rakennusosien uudelleenkäyttö tulee lisääntymään ja rakennusalan kiertotalous muutenkin vahvistumaan. Purettavat rakennukset tullaan näkemään enemmän resursseina kuin jätteenä. Lainsäädäntö tulee asetusten avulla ohjaamaan rakentamista tähän suuntaan.
Insinöörityön lopputuloksena saatiin rakennusosakirjasto sekä keskeisiä tietoja seikoista, joita tarvitaan rakennusosakirjaston luomiseen. Suurimmat ympäristövaikutukset löytyvät suurimmista rakennusosista, jotka voidaan käyttää pisimpään hyväksi. Rakennus tulisi myös hyödyntää niin, että niiden arvo säilyy mahdollisimman suurena. Teknisen toteutuskelpoisuuden määrittävät liitokset ja rakennusosien purettavuus sekä uudelleen käyttäessä nykyisten rakentamismääräysten täyttäminen niin terveellisyyden kuin lujuudenkin osalta.
Insinöörityössä tutustuttiin kiertotalouteen, rakennusosien uudelleenkäyttöön sekä käytiin läpi rakennusosakirjaston luomista. Painopiste oli suurimpien ympäristövaikutusten löytämisessä sekä teknisen toteutuksen kannalta potentiaalisemmissa uudelleenkäytettävissä rakennusosissa. Varsinaiset kustannukset ja hiilijalanjäljet rajattiin insinöörityön ulkopuolelle. Saatuja tietoja käytettiin hyödyksi rakennusosakirjastoa luomiseen. Insinöörityön lopuksi on katsaus mahdollisiin tulevaisuuden näkymiin rakennusosien uudelleenkäytössä. Tulevaisuudessa todennäköisesti rakennusosien uudelleenkäyttö tulee lisääntymään ja rakennusalan kiertotalous muutenkin vahvistumaan. Purettavat rakennukset tullaan näkemään enemmän resursseina kuin jätteenä. Lainsäädäntö tulee asetusten avulla ohjaamaan rakentamista tähän suuntaan.
Insinöörityön lopputuloksena saatiin rakennusosakirjasto sekä keskeisiä tietoja seikoista, joita tarvitaan rakennusosakirjaston luomiseen. Suurimmat ympäristövaikutukset löytyvät suurimmista rakennusosista, jotka voidaan käyttää pisimpään hyväksi. Rakennus tulisi myös hyödyntää niin, että niiden arvo säilyy mahdollisimman suurena. Teknisen toteutuskelpoisuuden määrittävät liitokset ja rakennusosien purettavuus sekä uudelleen käyttäessä nykyisten rakentamismääräysten täyttäminen niin terveellisyyden kuin lujuudenkin osalta.