Digitoitujen histologisten näytelasien laatukriteerit ja vaikutus tekoälyn käyttöönottoon

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli koota kirjallisuuskatsauksen avulla digitoitujen histologisten näytelasien laatukriteereitä, skannaukseen liittyviä ongelmia sekä näiden vaikutusta tekoälyn käyttöönottoon histologisessa prosessissa. Useimmissa patologian laboratorioissa on siirrytty histologisten näytelasien digitoimiseen, joka asettaa entistä tiukemmat laatuvaatimukset histologiselle näytteelle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä yhteen histologisen prosessin sekä digitoinnin aikana ilmeneviä laatupoikkeamia alan opiskelijoille sekä aiheesta kiinnostuneille. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin narratiivista yleiskatsausta, jossa tiedonhakuun käytetyt sähköiset tietokannat olivat PubMed, ScienceDirect Elsevier, Oula-Finna sekä Finna. Dokumentoitua kirjallisuushakua ohjasi tutkimuskysymykset sekä edeltävästi määritellyt hakusanat ja aikarajoitukset. Kriteereistä voitiin poiketa, mikäli aineisto oli tarkoituksenmukaista. Kirjallisuuskatsauksessa tulee esiin digitoitujen näytelasien laatupoikkeamien ja laadun vaihtelun tuomat haasteet digitaalisessa kuva-analyysissa sekä patologisanatomisen diagnoosin antamisessa perinteiseen valomikroskoopin käyttöön verrattuna. Laatutekijät vaikuttavat myös lasiskannereiden toimintaan sekä digitoitujen WSI-tiedostojen kokoon ja säilytyskustannuksiin. Näytelasien valmistusprosessin tuoman laadun vaihtelun lisäksi eri valmistajien lasiskannerien ominaisuuksissa on eroja. Kirjallisuuskatsaus vahvistaa laadukkaan WSI-kuvan olevan edellytys digipatologian käyttöönotolle sekä tekoälysovellusten integraatiolle kliinisen patologian alalla. Digipatologian kehityskohteina ovat WSI-kuvien yhtenäistäminen sekä riittävän monipuolinen otanta, joita tarvitaan koneoppimismallien kehitykseen.