Yksinyrittäjien itsensä johtaminen : tietoisuus itsensä johtamiseen liittyvistä tekijöistä
Hietanen, Lotta (2025)
Hietanen, Lotta
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298150
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin yksinyrittäjien itsensä johtamista sekä siihen vaikuttavia tekijöitä tietoisuuden näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia vahvuuksia ja haasteita yksinyrittäjät kohtaavat itsensä johtamisessa ja miten tietoisuus vaikuttaa heidän arkeensa. Työssä käsiteltiin yksinyrittäjyyttä, työhyvinvointia ja itsensä johtamista, ja keskeiseksi viitekehykseksi valittiin kokonaisuuskuntoisuus-malli. Mallia hyödynnettiin yksinyrittäjien tietoisuuden tarkastelussa sekä heidän omien kehityskohteidensa tunnistamisessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin yksilöhaastatteluin kuudelle eri toimialojen yksinyrittäjälle. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa kartoitettiin yrittäjien kokemuksia itsensä johtamisesta, työhyvinvoinnista ja oman työn organisoinnista yksinyrittäjinä. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin Teams-työkalulla, minkä jälkeen ne analysoitiin teemoittelun avulla. Tämä analyysimenetelmä auttoi tunnistamaan keskeisiä näkökulmia ja muodostamaan kokonaiskuvan itsensä johtamisen haasteista ja mahdollisuuksista yksinyrittäjän arjessa.
Tulokset osoittivat, että yksinyrittäjät ymmärtävät itsensä johtamisen merkityksen ja sen eri osa-alueita. Käsitteen syvällinen ymmärrys kuitenkin vaihtelee. Haastatteluissa ilmeni myös uusia näkökulmia esitettyyn kokonaisuuskuntoisuus-malliin liittyen, kuten yrittäjien taloudellisen tilanteen merkitys. Tulosten perusteella yksinyrittäjien tietoisuus itsensä johtamisesta perustuu pitkälti käytännön kokemuksiin. Syvällisempi ymmärrys ja käytännön työkalut, kuten tutkimuksessa esitetty malli, voisivat tukea itsensä johtamista entistä paremmin. Se voisi edistää sekä työhyvinvointia että yrittäjyyden sujuvuutta. Tukena tähän voi hyödyntää erilaisia aiheeseen liittyviä koulutuksia.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin yksilöhaastatteluin kuudelle eri toimialojen yksinyrittäjälle. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa kartoitettiin yrittäjien kokemuksia itsensä johtamisesta, työhyvinvoinnista ja oman työn organisoinnista yksinyrittäjinä. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin Teams-työkalulla, minkä jälkeen ne analysoitiin teemoittelun avulla. Tämä analyysimenetelmä auttoi tunnistamaan keskeisiä näkökulmia ja muodostamaan kokonaiskuvan itsensä johtamisen haasteista ja mahdollisuuksista yksinyrittäjän arjessa.
Tulokset osoittivat, että yksinyrittäjät ymmärtävät itsensä johtamisen merkityksen ja sen eri osa-alueita. Käsitteen syvällinen ymmärrys kuitenkin vaihtelee. Haastatteluissa ilmeni myös uusia näkökulmia esitettyyn kokonaisuuskuntoisuus-malliin liittyen, kuten yrittäjien taloudellisen tilanteen merkitys. Tulosten perusteella yksinyrittäjien tietoisuus itsensä johtamisesta perustuu pitkälti käytännön kokemuksiin. Syvällisempi ymmärrys ja käytännön työkalut, kuten tutkimuksessa esitetty malli, voisivat tukea itsensä johtamista entistä paremmin. Se voisi edistää sekä työhyvinvointia että yrittäjyyden sujuvuutta. Tukena tähän voi hyödyntää erilaisia aiheeseen liittyviä koulutuksia.