Kotiympäristön merkitys palliatiivisessa- ja saattohoidossa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve kasvaa Euroopassa tulevina vuosina, sillä väestö ikääntyy ja lääketieteen kehityksen ansiosta monien sairauksien elinajanodote pitenee. Palliatiivisen ja saattohoidon järjestäminen kotiympäristössä on yleistynyt, ja sen on todettu parantavan potilaiden elämänlaatua ja tukevan heidän toiveitaan elämän loppuvaiheessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsaus menetelmällä selvittää kotiympäristön merkitystä palliatiivisessa- ja saattohoidossa. Tavoitteena oli lisätä tietoa kotiympäristön merkityksestä palliatiivisessa ja saattohoidossa, mikä auttaa terveydenhuollon ammattilaisia ymmärtämään paremmin, kuinka kotiympäristö vaikuttaa potilaan hoitoon ja elämänlaatuun. Opinnäytetyön toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Varkauden liikkuvan sairaalan kanssa.

Opinnäytetyössä käytettäviksi tietokannoiksi valikoituivat Cinahl, Ebscho, PubMed ja Medic. Lisäksi manuaalisessa tiedonhaussa käytettiin Google Scholaria ja Duodecim tietokantaa. Valitsimme 20 vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, jotka käsittelivät kotiympäristön merkitystä palliatiivisessa ja saattohoidossa.

Tutkimusten mukaan kotona tapahtuva palliatiivinen- ja saattohoito vastaa monien iäkkäiden potilaiden toiveita, sillä koti tarjoaa tutun ja turvallisen ympäristön elämän loppuvaiheeseen. Kotisairaalahoito voi olla sairaalahoitoa tehokkaampaa erityisesti oireiden, kuten kivun, hallinnassa, sekä potilaiden että omaisten tyytyväisyys on usein korkeampi. Hoitajien eettinen herkkyys on keskeistä haavoittuvuuden tunnistamisessa ja ihmisarvon säilyttämisessä. Omaisten osallistuminen edellyttää tasapainottamista siten, että potilaan tahto säilyy keskiössä. Palliatiivinen konteksti korostaa etiikan merkitystä ja moniammatillisen tiimin yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Ensihoitajien rooli saattohoidossa on tärkeä, ja tulevaisuudessa etähoidon mahdollisuuksia tulisi kehittää osana palliatiivisia palveluita.

Jatkotutkimusehdotuksena olisi tutkia ensihoidon osallistumista kotisaattohoito erityisesti maaseudulla, missä etäisyydet ovat pitkiä ja saattohoitopotilaan hoidon jatkuvuuden varmistaminen voi olla haasteellista. Lisäksi palliatiivisen- ja saattohoidon kontekstissa digitaalisten palveluiden kehittäminen.