Hiomakone 6 -rakennuksen lämmityslaitteiden energian optimointi
Kivelä, Leevi (2025)
Kivelä, Leevi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298153
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin toimeksiantajan Hiomakone 6 -rakennuksen lämmityslaitteiden energiankulutusta. Työssä tutkittiin rakennuksen lämmityksen tuottavia ilmanvaihtokoneiden energiankulutusta sekä näiden mahdollisia optimointikeinoja. Työssä myös tutkittiin rakennuksen prosessissa eli hiomakoneessa olevan lämmöntalteenottopiirin toimivuutta. Hiomakoneen lämmöntalteenottopiiri tuottaa rakennuksen kyljessä olevan pienikokoisen hallin ilman ja lattian lämmityksen. Lämmöntalteenottopiiriin on kytketty kaukolämpö, jotta lämmitys toteutuisi myös prosessin ollessa pois päältä.
Lämmöntalteenottopiirin huomattiin toimivan mitoitettua pienemmällä teholla, mutta silti lämmöntalteenottopiiri tuotti yli 90 % tarvittavasta tehosta itsenäisesti ja vain 1–10 % lämmöstä tuli kaukolämmön kautta. Lämmöntalteenottopiirissä oleva jäähdytin voi käyttää ylimääräistä energiaa ja sen käynnissäoloon kannattaisikin kiinnittää huomiota.
Ilmanvaihtokoneista ei löydetty työn aikana mitään, mikä viittaisi siihen, etteivät ne toimi suunnitellusti. Ilmanvaihtokoneiden ilmanvirtaama on todella suuri, jonka vuoksi koneissa on suuri lämpöenergiankulutus. Ilmanvaihtokoneissa on lämmöntalteenottojärjestelmänä ilman kierrätysjärjestelmä, joka kuitenkin on yli puolet ajasta kiinni hiomakoneen ollessa päällä. Kiertoilma on hiomakoneen päällä ollessa kiinni, jotta ilman laatu ei huonone. Kiertoilma tuotti työn tarkastelujakson aikana noin 10–20 % ilmanvaihtokoneiden tarvitsemasta lämmitysenergiasta.
Ilmanvaihtokoneista puuttuu kunnollinen lämmöntalteenottojärjestelmä, jolla energiakulut vähenisivät. Rakennuksesta poistetaan suuria määriä lämmintä ilmaa hiomakoneen päältä, jotta hiomisesta syntyvät epäpuhtaudet poistuvat ilmasta. Poistoilmassa ei kuitenkaan ole minkäänlaista lämmöntalteenottojärjestelmää, jonka vuoksi suuria lämpöenergiamääriä menetetään. Poistoilman lämmöntalteenotolla olisikin mahdollista säästää 40–60 % ilmanvaihdon energiankulutuksesta.
Työn aikana huomattiin myös kiertoilman päälle kytkeytymisen olevan säädetty 0 ˚C tai kylmempään, jolloin kiertoilma ei ole päällä nollaa astetta lämpimimmillä ulkolämpötiloilla. Tälle ei löydetty tarkempaa syytä ja säätöarvo nostettiinkin työn aikana.
Lämmöntalteenottopiirin huomattiin toimivan mitoitettua pienemmällä teholla, mutta silti lämmöntalteenottopiiri tuotti yli 90 % tarvittavasta tehosta itsenäisesti ja vain 1–10 % lämmöstä tuli kaukolämmön kautta. Lämmöntalteenottopiirissä oleva jäähdytin voi käyttää ylimääräistä energiaa ja sen käynnissäoloon kannattaisikin kiinnittää huomiota.
Ilmanvaihtokoneista ei löydetty työn aikana mitään, mikä viittaisi siihen, etteivät ne toimi suunnitellusti. Ilmanvaihtokoneiden ilmanvirtaama on todella suuri, jonka vuoksi koneissa on suuri lämpöenergiankulutus. Ilmanvaihtokoneissa on lämmöntalteenottojärjestelmänä ilman kierrätysjärjestelmä, joka kuitenkin on yli puolet ajasta kiinni hiomakoneen ollessa päällä. Kiertoilma on hiomakoneen päällä ollessa kiinni, jotta ilman laatu ei huonone. Kiertoilma tuotti työn tarkastelujakson aikana noin 10–20 % ilmanvaihtokoneiden tarvitsemasta lämmitysenergiasta.
Ilmanvaihtokoneista puuttuu kunnollinen lämmöntalteenottojärjestelmä, jolla energiakulut vähenisivät. Rakennuksesta poistetaan suuria määriä lämmintä ilmaa hiomakoneen päältä, jotta hiomisesta syntyvät epäpuhtaudet poistuvat ilmasta. Poistoilmassa ei kuitenkaan ole minkäänlaista lämmöntalteenottojärjestelmää, jonka vuoksi suuria lämpöenergiamääriä menetetään. Poistoilman lämmöntalteenotolla olisikin mahdollista säästää 40–60 % ilmanvaihdon energiankulutuksesta.
Työn aikana huomattiin myös kiertoilman päälle kytkeytymisen olevan säädetty 0 ˚C tai kylmempään, jolloin kiertoilma ei ole päällä nollaa astetta lämpimimmillä ulkolämpötiloilla. Tälle ei löydetty tarkempaa syytä ja säätöarvo nostettiinkin työn aikana.