Toiminnallinen vanhempainilta -tuotteen kehittäminen ja pilotointi
Ruotsalainen, Maiju (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298197
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli suunnitella ja pilotoida toiminnallinen vanhempainilta alakouluille. Toimeksiantaja työlle oli Pohjois-Savon Liikunta ry. Tämä hyvinvointikoordinaattoriopinnäytetyö käsittelee lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä yhden tapahtuman perusteella erityisesti pohjoissavolaisten alakouluikäisten näkökulmasta. Työssä hyödynnetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmiä, joiden mukaan terveys kattaa fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin, ja hyvinvointi jakautuu useisiin ulottuvuuksiin (THL 2024). Kouluterveyskyselyn ja Move!-mittausten tuoreimmat tulokset toimivat aineistona, joiden avulla on tunnistettu lasten hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämiskohteita (Opetushallitus 2024; THL 2023a). Lisäksi työssä tarkastellaan neljää keskeistä teemaa: liikunta, terveellinen ravinto, kouluinnostus ja osallisuus, jotka muodostavat perustan lasten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille (Janssen & LeBlanc 2010; Salmela-Aro 2018).
Kehittämistyö perustuu työelämän tarpeeseen parantaa olemassa olevia käytänteitä ja luoda uusia ratkaisuja (Turunen, Pekonen & Salo 2025). Sen päävaiheina ovat suunnittelu, toteutus, arviointi ja tulosten raportointi. Työ toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon Liikunta ry:n kanssa, ja sen ideointi lähtee siitä, että toiminnallinen vanhempainilta, joka tukee lasten hyvinvointia, puuttuu alueen tarjonnasta. Iteratiivista prosessia hyödynnettiin menetelmänä, jossa löydökset, mallinnus, testaus ja arviointi toistuvat ennen lopullisen tuotoksen valmistumista (Vilkka 2021). Lisäksi benchmarking-menetelmää käytettiin oppimisen ja vertaiskehittämisen työkaluna, jolloin muiden toimijoiden hyvät käytännöt saatiin sovitettua omaan pilotointiin (Tuominen 2014; Vuorinen & Huikkola 2023; Lecklin 2006).
Itsemääräämisteorian näkökulmaa (Ryan & Deci 2000) hyödynnetään selventämään, miten sisäinen motivaatio ja psykologiset perustarpeet tukevat lasten hyvinvointia ja oppimista. Työssä korostetaan koulun ja kodin välisen yhteistyön merkitystä, jossa sekä vanhemmat että opettajat toimivat lapsen hyvinvoinnin edistäjinä (Halme ym. 2018; Böök & Perälä-Littunen 2015). Tavoitteena on ennaltaehkäisevän kehittämistoiminnan keinoin parantaa lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tukea koulun myönteistä ilmapiiriä, mikä on elintärkeää lapsen tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta (WHO 2023).
Kehittämistyö perustuu työelämän tarpeeseen parantaa olemassa olevia käytänteitä ja luoda uusia ratkaisuja (Turunen, Pekonen & Salo 2025). Sen päävaiheina ovat suunnittelu, toteutus, arviointi ja tulosten raportointi. Työ toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon Liikunta ry:n kanssa, ja sen ideointi lähtee siitä, että toiminnallinen vanhempainilta, joka tukee lasten hyvinvointia, puuttuu alueen tarjonnasta. Iteratiivista prosessia hyödynnettiin menetelmänä, jossa löydökset, mallinnus, testaus ja arviointi toistuvat ennen lopullisen tuotoksen valmistumista (Vilkka 2021). Lisäksi benchmarking-menetelmää käytettiin oppimisen ja vertaiskehittämisen työkaluna, jolloin muiden toimijoiden hyvät käytännöt saatiin sovitettua omaan pilotointiin (Tuominen 2014; Vuorinen & Huikkola 2023; Lecklin 2006).
Itsemääräämisteorian näkökulmaa (Ryan & Deci 2000) hyödynnetään selventämään, miten sisäinen motivaatio ja psykologiset perustarpeet tukevat lasten hyvinvointia ja oppimista. Työssä korostetaan koulun ja kodin välisen yhteistyön merkitystä, jossa sekä vanhemmat että opettajat toimivat lapsen hyvinvoinnin edistäjinä (Halme ym. 2018; Böök & Perälä-Littunen 2015). Tavoitteena on ennaltaehkäisevän kehittämistoiminnan keinoin parantaa lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tukea koulun myönteistä ilmapiiriä, mikä on elintärkeää lapsen tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta (WHO 2023).