Ukrainan, Gazan ja Tigrayn sotauutiset: uutiskriteerit julkaistujen juttujen valossa
Hurttia, Päivi (2025)
Hurttia, Päivi
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504298269
Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsiteltiin uutiskriteereitä julkaistujen uutisten, journalismin ja sotajournalismin kirjallisuuden ja tutkimusten perusteella sekä ulkomaantoimittajien haastatteluihin perustuen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä uutiskriteerit painottuvat sotauutisoinnissa ja antaa toimituksille suosituksia. Tutkimuskysymyksenä oli, millaisia suosituksia voisi antaa toimituksille sotauutisoinnin uutiskriteereistä muiden tutkimusten, kirjallisuuden ja kokeneiden ulkomaantoimittajien näkemysten perusteella. Määrällisenä rajauksena käytettiin Ylen vuonna 2024 verkossa julkaisemia suomenkielisiä uutisia Ukrainan ja Gazan sodista sekä Etiopian Tigrayn sodasta julkaisemat suomenkieliset uutiset sen koko keston ajan 2020–2022.
Tutkimus toteutettiin pääosin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineistona oli edellä mainittu uutisaineisto, journalismin ja sotajournalismin kirjallisuutta ja tutkimusta sekä haastattelut. Analyysi toteutettiin sisällönanalyysinä. Ukrainan ja Gazan sotauutisista otettiin joulukuun 2024 uutiset sekä Tigrayn sodasta kaikki julkaistut uutiset 2020–2022 ja ne luokiteltiin sisällön perusteella kolmeen teemaan: isku-, henkilö- ja liityntäuutisiksi. Teemoja tarkasteltiin siitä näkökulmasta, mitkä uutiskriteerit näyttivät toteutuneen uutisoinnissa. Lisäksi haastateltiin kolmea kokenutta ulkomaantoimittajaa heidän ajatuksistaan liittyen uutiskriteereihin ja toimituksessa tapahtuvaan uutiskriteerien pohdintaan.
Sotauutisoinnissa pääuutiskriteereiksi osoittautuivat ajankohtaisuus, maantieteellinen läheisyys, kielteisyys, laajuus, kiinnostavuus, kulttuurinen läheisyys ja merkittävyys. Uutiskriteerit pohjautuivat Johan Galtungin ja Mari Rugen 1960-luvulla määrittelemiin kriteereihin. Tutkimuksessa todettiin, että sotauutisointia ajavat suurvaltapoliittiset tahtotilat, mitä tukee sekin, että uutiskriteerinä eliittivaltiot ja eliittihenkilöt korostuvat. Lisäksi olennaista on se, uutisoiko sodasta paikan päällä oleva ulkomaankirjeenvaihtaja, tehdäänkö juttu toimituksessa vai siteerataanko muita joukkoviestimiä. Myös sanavalinnoilla on merkitystä siinä, millainen kuva sodasta syntyy, toisinnetaanko vanhoja näkemyksiä vai pyritäänkö muuttamaan lukijoiden kuvaa maailmasta.
Toimituksille annettiin suositukseksi muun muassa pohtia uutiskriteerien toteutumista, sanavalintojen merkitystä, uutisaiheiden ja juttutyyppien valikoimaa, ulkomaantoimittajan lähettämistä alueelle ja sosiaalisen median tuomia muutoksia uutisten tekemiseen. Aiheesta seurasi monta uutta tutkimuskysymystä pohdittavaksi erityisesti vallitsevassa maailmanpoliittisessa muutoksessa.
Tutkimus toteutettiin pääosin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineistona oli edellä mainittu uutisaineisto, journalismin ja sotajournalismin kirjallisuutta ja tutkimusta sekä haastattelut. Analyysi toteutettiin sisällönanalyysinä. Ukrainan ja Gazan sotauutisista otettiin joulukuun 2024 uutiset sekä Tigrayn sodasta kaikki julkaistut uutiset 2020–2022 ja ne luokiteltiin sisällön perusteella kolmeen teemaan: isku-, henkilö- ja liityntäuutisiksi. Teemoja tarkasteltiin siitä näkökulmasta, mitkä uutiskriteerit näyttivät toteutuneen uutisoinnissa. Lisäksi haastateltiin kolmea kokenutta ulkomaantoimittajaa heidän ajatuksistaan liittyen uutiskriteereihin ja toimituksessa tapahtuvaan uutiskriteerien pohdintaan.
Sotauutisoinnissa pääuutiskriteereiksi osoittautuivat ajankohtaisuus, maantieteellinen läheisyys, kielteisyys, laajuus, kiinnostavuus, kulttuurinen läheisyys ja merkittävyys. Uutiskriteerit pohjautuivat Johan Galtungin ja Mari Rugen 1960-luvulla määrittelemiin kriteereihin. Tutkimuksessa todettiin, että sotauutisointia ajavat suurvaltapoliittiset tahtotilat, mitä tukee sekin, että uutiskriteerinä eliittivaltiot ja eliittihenkilöt korostuvat. Lisäksi olennaista on se, uutisoiko sodasta paikan päällä oleva ulkomaankirjeenvaihtaja, tehdäänkö juttu toimituksessa vai siteerataanko muita joukkoviestimiä. Myös sanavalinnoilla on merkitystä siinä, millainen kuva sodasta syntyy, toisinnetaanko vanhoja näkemyksiä vai pyritäänkö muuttamaan lukijoiden kuvaa maailmasta.
Toimituksille annettiin suositukseksi muun muassa pohtia uutiskriteerien toteutumista, sanavalintojen merkitystä, uutisaiheiden ja juttutyyppien valikoimaa, ulkomaantoimittajan lähettämistä alueelle ja sosiaalisen median tuomia muutoksia uutisten tekemiseen. Aiheesta seurasi monta uutta tutkimuskysymystä pohdittavaksi erityisesti vallitsevassa maailmanpoliittisessa muutoksessa.