Prosessin kehittäminen DMAIC-menetelmää hyödyntäen: turva-auttajakäynnin prosessi
Jenna, Pelkonen (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504308476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504308476
Tiivistelmä
Suomalaisissa organisaatioissa on entistä suurempi tarve prosessien kehittämiseen ja tehostamiseen. Väestön nopea ikääntyminen haastaa erityisesti hyvinvointialueita turvaamaan palvelujen saatavuuden, laadun ja taloudellisen kestävyyden. Yli 75-vuotiaiden osuuden kasvaessa väestössä, korostuu resurssien oikea kohdentaminen ja palveluprosessien sujuvuuden kehittäminen. Prosessien kehittämiseen on olemassa useita erilaisia menetelmiä, joista sopivin valitaan kehittämiskohteen ja organisaation tarpeen mukaan.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Pohjois-Savon hyvinvointialue ja työ on toteutettu osana syksyllä 2024 järjestettyä DMAIC-projektinvetäjän koulutusta. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa Pohjois-Savon hyvinvointialueen turva-auttajakäynnin palveluprosessin tehokkuudesta DMAIC-menetelmän avulla, jotta Pohjois-Savon hyvinvointialue voi kehittää turva-auttajakäyntien prosessia asiakaslähtöisemmäksi ja tehokkaammaksi. DMAIC (Define-Measure-Analyze-Improve-Control) on Lean Six Sigma-menetelmään pohjautuva systemaattinen ja vaiheittain etenevä kehittämismenetelmä, jonka avulla voidaan parantaa prosessin suorituskykyä ja asiakaslähtöisyyttä.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty määrällistä tutkimusta. Aineistona hyödynnetään valmista kellonaikoihin perustuvaa dataa, joka on kerätty omassa työroolissa osana DMAIC-projektinvetäjäkoulutusta ja se on analysoitu Minitab-ohjelmistolla hyödyntäen erilaisia tilastollisia työkaluja. Vaikka aineisto on käytettävissä tämän työn pohjana, yksittäisiä tuloksia ei voida esittää salassapitovelvollisuuden vuoksi. Tästä syystä aineistoon tullaan viittamaan yleisellä tasolla. Analyysin perusteella havaittiin, että tavoiteajoissa pääosin pysytään. Prosessia tarkasteltiin lisäksi työpajojen avulla, joissa tunnistettiin prosessin pullonkauloja, kuten haasteita tavoittaa hoitajaa puhelimitse, avainten noutoon kuluva aika sekä pitkät siirtymät asiakkaiden välillä. Tuloksista saatiin arvokasta tietoa vasteajoista ja toiminnan nykytilasta, jota organisaatio voi hyödyntää jatkossa. Jatkotoimina on suunniteltu muun muassa hoitajille suunnattujen koulutuksien järjestämistä, sähköisen ovenavauksen käyttöönotto koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle sekä mahdollisuuksien selvittäminen mobiilisovelluksen hyödyntämiseksi hälytysten siirrossa. Tulokset tukevat paitsi asiakaslähtöisempää palvelua, myös hoitajien työn sujuvuutta ja resurssien parempaa kohdentamista.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Pohjois-Savon hyvinvointialue ja työ on toteutettu osana syksyllä 2024 järjestettyä DMAIC-projektinvetäjän koulutusta. Työn tavoitteena on tuottaa tietoa Pohjois-Savon hyvinvointialueen turva-auttajakäynnin palveluprosessin tehokkuudesta DMAIC-menetelmän avulla, jotta Pohjois-Savon hyvinvointialue voi kehittää turva-auttajakäyntien prosessia asiakaslähtöisemmäksi ja tehokkaammaksi. DMAIC (Define-Measure-Analyze-Improve-Control) on Lean Six Sigma-menetelmään pohjautuva systemaattinen ja vaiheittain etenevä kehittämismenetelmä, jonka avulla voidaan parantaa prosessin suorituskykyä ja asiakaslähtöisyyttä.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty määrällistä tutkimusta. Aineistona hyödynnetään valmista kellonaikoihin perustuvaa dataa, joka on kerätty omassa työroolissa osana DMAIC-projektinvetäjäkoulutusta ja se on analysoitu Minitab-ohjelmistolla hyödyntäen erilaisia tilastollisia työkaluja. Vaikka aineisto on käytettävissä tämän työn pohjana, yksittäisiä tuloksia ei voida esittää salassapitovelvollisuuden vuoksi. Tästä syystä aineistoon tullaan viittamaan yleisellä tasolla. Analyysin perusteella havaittiin, että tavoiteajoissa pääosin pysytään. Prosessia tarkasteltiin lisäksi työpajojen avulla, joissa tunnistettiin prosessin pullonkauloja, kuten haasteita tavoittaa hoitajaa puhelimitse, avainten noutoon kuluva aika sekä pitkät siirtymät asiakkaiden välillä. Tuloksista saatiin arvokasta tietoa vasteajoista ja toiminnan nykytilasta, jota organisaatio voi hyödyntää jatkossa. Jatkotoimina on suunniteltu muun muassa hoitajille suunnattujen koulutuksien järjestämistä, sähköisen ovenavauksen käyttöönotto koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle sekä mahdollisuuksien selvittäminen mobiilisovelluksen hyödyntämiseksi hälytysten siirrossa. Tulokset tukevat paitsi asiakaslähtöisempää palvelua, myös hoitajien työn sujuvuutta ja resurssien parempaa kohdentamista.