Käyttöliittymäanalytiikka
Säämänen, Rasmus (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505038838
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505038838
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja toteuttaa käyttöliittymäanalytiikan ratkaisu Pandian kehittämään Kenno-ohjelmistoon. Työssä selvitettiin, miten avoimen lähdekoodin Matomo-analytiikka-alustaa ja Grafana-visualisointityökalua voidaan hyödyntää käyttäjädatan keräämisessä ja analysoinnissa käyttökokemuksen parantamiseksi.
Työ sisältää teoreettisen katsauksen käyttöliittymäanalytiikan menetelmiin sekä käytännön teknisen toteutuksen suunnittelun ja toteutuksen Proof of Concept -tasolla. Toteutuksessa integroitiin Matomo-seuranta Kenno-sovellukseen, jossa Matomo kerää anonyymisti dataa käyttäjien toiminnasta ja Kennon käyttöönottojen testausympäristöstä. Data ohjattiin Matomosta JSON-muodossa Grafanaan visualisointia varten.
Tuloksina esitellään integraation toteutus ja esimerkkejä kerätyn datan visualisoinneista, muun muassa käyttöjärjestelmä-, selain- ja resoluutiojakaumat sekä istuntojen kestot. Nämä osoittavat järjestelmän kyvyn tuottaa konkreettista tietoa sovelluksen käytöstä.
Työ tarjoaa Pandialle lähtökohdat ja työkalut siirtyä tiedolla ohjattuun käyttöliittymäkehitykseen. Päätelmissä todetaan ratkaisun potentiaali käyttäjäkokemuksen parantamisessa ja jatkokehitysehdotuksia, kuten tuotantokäyttöönottoa ja syvempää tapahtumaseurantaa.
Työ sisältää teoreettisen katsauksen käyttöliittymäanalytiikan menetelmiin sekä käytännön teknisen toteutuksen suunnittelun ja toteutuksen Proof of Concept -tasolla. Toteutuksessa integroitiin Matomo-seuranta Kenno-sovellukseen, jossa Matomo kerää anonyymisti dataa käyttäjien toiminnasta ja Kennon käyttöönottojen testausympäristöstä. Data ohjattiin Matomosta JSON-muodossa Grafanaan visualisointia varten.
Tuloksina esitellään integraation toteutus ja esimerkkejä kerätyn datan visualisoinneista, muun muassa käyttöjärjestelmä-, selain- ja resoluutiojakaumat sekä istuntojen kestot. Nämä osoittavat järjestelmän kyvyn tuottaa konkreettista tietoa sovelluksen käytöstä.
Työ tarjoaa Pandialle lähtökohdat ja työkalut siirtyä tiedolla ohjattuun käyttöliittymäkehitykseen. Päätelmissä todetaan ratkaisun potentiaali käyttäjäkokemuksen parantamisessa ja jatkokehitysehdotuksia, kuten tuotantokäyttöönottoa ja syvempää tapahtumaseurantaa.