Akustinen soniikka digitaalisen populaarimusiikkituotannon aikakaudella
Weiste, Lassi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504308434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504308434
Tiivistelmä
Tutkin opinnäytetyössäni akustisten instrumenttien käyttöä 2020-luvun populaarimusiikkituotannoissa. Työssäni laadin luokittelun akustisen soniikan erilaisista ilmenemistavoista. Työni on ajankohtainen, sillä se tuottaa tietoa akustisten, perinteisten sointivärien hyödyntämistavoista digitaalisissa tuotantoympäristöissä. Tuon lisäksi esille suomen kielen rajoitteita musiikkituotannon kuvailemisessa ja esitän uusia terminologisia näkökulmia ja vaihtoehtoja.
Työni metodologia pohjautuu laadullisen sisältöanalyysin menetelmään. Tutkin kahtakymmentäneljää 2020-luvulla julkaistua kappaletta, joissa esiintyy olennaisesti akustisia sointivärejä eli akustista soniikkaa. Muodostin havaintojeni pohjalta ilmenemismuotojen typologian, joissa akustinen soniikka ilmenee joko 1) itseisarvoisena, 2) yhdistettynä synteettisyyteen ja sample-pohjaisuuteen tai 3) synteettisyyden ja samplepohjaisuuden mimikoimana.
Analyysissani havaitsin, että kansainvälisissä musiikkituotannoissa akustisia elementtejä hyödynnetään kokonaisvaltaisemmin kuin kotimaisissa vastaavissa. Havaitsin myös, että soitintamista voi tarkastella hierarkioiden kautta, sillä tuotannollisilla elementeillä on usein tapana käyttäytyä joko vallitsevasti tai yhdenvertaisesti toisiinsa nähden. Tämä havainto voi toimia jatkossa hyvänä musiikkituotannon näkökulmana, sillä se auttaa tekemään tietoisempia valintoja instrumentaatioiden välille.
Työni metodologia pohjautuu laadullisen sisältöanalyysin menetelmään. Tutkin kahtakymmentäneljää 2020-luvulla julkaistua kappaletta, joissa esiintyy olennaisesti akustisia sointivärejä eli akustista soniikkaa. Muodostin havaintojeni pohjalta ilmenemismuotojen typologian, joissa akustinen soniikka ilmenee joko 1) itseisarvoisena, 2) yhdistettynä synteettisyyteen ja sample-pohjaisuuteen tai 3) synteettisyyden ja samplepohjaisuuden mimikoimana.
Analyysissani havaitsin, että kansainvälisissä musiikkituotannoissa akustisia elementtejä hyödynnetään kokonaisvaltaisemmin kuin kotimaisissa vastaavissa. Havaitsin myös, että soitintamista voi tarkastella hierarkioiden kautta, sillä tuotannollisilla elementeillä on usein tapana käyttäytyä joko vallitsevasti tai yhdenvertaisesti toisiinsa nähden. Tämä havainto voi toimia jatkossa hyvänä musiikkituotannon näkökulmana, sillä se auttaa tekemään tietoisempia valintoja instrumentaatioiden välille.