Kognitiivinen ergonomia opettajan työssä
Jylhä, Anna (2025)
Jylhä, Anna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505048868
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505048868
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu. Työn tarkoituksena oli selvittää Oulun ammattikorkeakoulun liiketalouden opettajien työn kognitiivisen kuormituksen tekijöitä ja niiden vaikutuksia työhyvinvointiin. Kognitiivisella kuormituksella tarkoitetaan tässä työssä kognitiiviseen ergonomiaan negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Kognitiivinen ergonomia on oleellinen osa työhyvinvoinnin kokemista työpaikalla, ja työnantajan kannalta hyvinvoinnin ylläpitäminen on tärkeä pitovoimatekijä. Hyvinvoiva työyhteisö on täten todennäköisesti tuotteliaampi. Työn tavoitteena oli laajentaa ymmärrystä kognitiivisen kuormituksen merkityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja löytää keinoja kognitiivisen ergonomian kehittämiseen työpaikalla.
Opinnäytetyöhön valikoitui aineistonkeruumenetelmäksi avoin, puolistrukturoitu kysely, joka toteutettiin anonyymina Webropol-työkalulla. Aineisto koostui 12 vastauksesta, ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Kyselyn tuloksia peilattiin opinnäytetyön teoriapohjaan, joka muodostui kognitiivisen ergonomian määritelmistä ja kognitiivisen ergonomian merkityksestä kokonaistyöhyvinvoinnin kannalta.
Tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaiset aiemman tutkimustiedon kanssa. Aineistosta nousivat esille samankaltaisia kognitiivisen ergonomian kuormitustekijöitä, kuin opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään. Tutkimuksessa selvisi, että opettajia kuormittivat eniten kiire, työn hajanaisuus ja häly. Opettajilla oli keinoja kognitiivisen kuormituksen vähentämiseen henkilökohtaisella tasolla sekä työpaikallan että vapaa-ajalla, mutta myös ehdotuksia sen kehittämiseksi organisaatiotasolla. Tärkeimpiin keinoihin kuormituksen vähentämisessä ja hallinnassa kuului rauhallisen työskentelytilan valinta, ja osittainen mahdollisuus etätyöhön kotoa käsin koettiinkin hyvinvointia tukevaksi tekijäksi.
Opinnäytetyöhön valikoitui aineistonkeruumenetelmäksi avoin, puolistrukturoitu kysely, joka toteutettiin anonyymina Webropol-työkalulla. Aineisto koostui 12 vastauksesta, ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Kyselyn tuloksia peilattiin opinnäytetyön teoriapohjaan, joka muodostui kognitiivisen ergonomian määritelmistä ja kognitiivisen ergonomian merkityksestä kokonaistyöhyvinvoinnin kannalta.
Tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaiset aiemman tutkimustiedon kanssa. Aineistosta nousivat esille samankaltaisia kognitiivisen ergonomian kuormitustekijöitä, kuin opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään. Tutkimuksessa selvisi, että opettajia kuormittivat eniten kiire, työn hajanaisuus ja häly. Opettajilla oli keinoja kognitiivisen kuormituksen vähentämiseen henkilökohtaisella tasolla sekä työpaikallan että vapaa-ajalla, mutta myös ehdotuksia sen kehittämiseksi organisaatiotasolla. Tärkeimpiin keinoihin kuormituksen vähentämisessä ja hallinnassa kuului rauhallisen työskentelytilan valinta, ja osittainen mahdollisuus etätyöhön kotoa käsin koettiinkin hyvinvointia tukevaksi tekijäksi.