Kuvittajan tuotekehitysprosessi
Hassinen, Tanja (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505058968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505058968
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutustuttiin kuvittamiseen, kuvittamisen historiaan sekä työmahdollisuuksiin, joita kuvittajalla voi nykypäivänä olla. Yksi näistä työmahdollisuuksista on omien tuotteiden suunnittelu kuvituksista, johon opinnäytetyön kirjoittaja on perehtynyt oman yritystoimintansa kautta.
Työssä paneuduttiin kirjoittajan polkuun kuvittajana sekä yrityksen tuotevalikoiman kehittymiseen vuosien varrella; miten tiettyjen tuotteiden suosio on muuttanut ja kehittänyt kuvitustyyliä sekä tuotteiden aihepiirejä. Työssä avattiin myös yrityksen myyntikanavia sekä kohderyhmiä. Kirjoittajan tavoitteena oli paneutua yrityksen asiakkaisiin sekä kohderyhmiin tarkemmin, hyödyntäen tässä käyttäjäprofiileja sekä yrityksen sosiaaliseen mediaan postattuja kyselyitä. Kyselyillä saatiin selville, minkä tyyppisistä tuotteista yrityksen asiakkaat ovat kiinnostuneita.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli dokumentoida kirjoittajan tuotekehitysprosessia oman yrityksen näkökulmasta. Työssä avattiin haasteita, joita tuotekehitysprosessin kanssa on ilmennyt yrityksen toiminnan aikana. Tavoitteena oli pyrkiä tunnistamaan tuotekehitysprosessissa kehitystä kaipaavat vaiheet, ja luoda tekemiselle toimivampi kaava, näin hyödyntäen kaavaa, asiakaskyselyitä, käyttäjäprofiileja sekä aikaisempaa kokemusta tuotekehityksen eri vaiheissa.
Tuotekehitysprosessin tueksi luotiin työvaiheiden visualisointiin tarkoitettu vesiputousmallimainen kaava, jossa tuotekehitysprosessin vaiheet jaettiin neljään osaan. Kaavasta oli apua työssä, ja tuotekehitysprosessin tarkempi suunnittelu tuotti toivottua tulosta. Tuotekehitysprosessin lopussa valmiina oli visualisointikuvat kahdeksasta erilaisesta tuotteesta, jotka yrittäjä voi tulevaisuudessa tilata valmistajilta tai valmistaa itse. Asiakaskyselyiden todettiin tuovan arvokasta informaatiota tuotekehitysprosessin tueksi, sekä toimivaksi tavaksi ottaa asiakas mukaan tuotekehitysprosessiin. Käyttäjäprofiilit jäivät lopulta vähäiselle käytölle, mutta kirjoittaja pohtii niiden kuitenkin olevan hyödyllisiä jatkossa. Työn lopussa kirjoittaja pohtii myös tuotekehitysprosessin suunnitelmaa ja miten se lopulta toimi; todetaan, että suunnitelma oli hyvä alku, mutta se olisi voinut olla yksityiskohtaisempi ja työtä olisi voinut aikatauluttaa suunnitelmassa.
Työssä paneuduttiin kirjoittajan polkuun kuvittajana sekä yrityksen tuotevalikoiman kehittymiseen vuosien varrella; miten tiettyjen tuotteiden suosio on muuttanut ja kehittänyt kuvitustyyliä sekä tuotteiden aihepiirejä. Työssä avattiin myös yrityksen myyntikanavia sekä kohderyhmiä. Kirjoittajan tavoitteena oli paneutua yrityksen asiakkaisiin sekä kohderyhmiin tarkemmin, hyödyntäen tässä käyttäjäprofiileja sekä yrityksen sosiaaliseen mediaan postattuja kyselyitä. Kyselyillä saatiin selville, minkä tyyppisistä tuotteista yrityksen asiakkaat ovat kiinnostuneita.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli dokumentoida kirjoittajan tuotekehitysprosessia oman yrityksen näkökulmasta. Työssä avattiin haasteita, joita tuotekehitysprosessin kanssa on ilmennyt yrityksen toiminnan aikana. Tavoitteena oli pyrkiä tunnistamaan tuotekehitysprosessissa kehitystä kaipaavat vaiheet, ja luoda tekemiselle toimivampi kaava, näin hyödyntäen kaavaa, asiakaskyselyitä, käyttäjäprofiileja sekä aikaisempaa kokemusta tuotekehityksen eri vaiheissa.
Tuotekehitysprosessin tueksi luotiin työvaiheiden visualisointiin tarkoitettu vesiputousmallimainen kaava, jossa tuotekehitysprosessin vaiheet jaettiin neljään osaan. Kaavasta oli apua työssä, ja tuotekehitysprosessin tarkempi suunnittelu tuotti toivottua tulosta. Tuotekehitysprosessin lopussa valmiina oli visualisointikuvat kahdeksasta erilaisesta tuotteesta, jotka yrittäjä voi tulevaisuudessa tilata valmistajilta tai valmistaa itse. Asiakaskyselyiden todettiin tuovan arvokasta informaatiota tuotekehitysprosessin tueksi, sekä toimivaksi tavaksi ottaa asiakas mukaan tuotekehitysprosessiin. Käyttäjäprofiilit jäivät lopulta vähäiselle käytölle, mutta kirjoittaja pohtii niiden kuitenkin olevan hyödyllisiä jatkossa. Työn lopussa kirjoittaja pohtii myös tuotekehitysprosessin suunnitelmaa ja miten se lopulta toimi; todetaan, että suunnitelma oli hyvä alku, mutta se olisi voinut olla yksityiskohtaisempi ja työtä olisi voinut aikatauluttaa suunnitelmassa.