EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja yritysten energianhallintavelvoitteet
Prokkola, Aleksi (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505038803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505038803
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten yritysten olisi mahdollista vastata uudistuneen energiatehokkuusdirektiivin asettamiin velvoitteisiin. Lisäksi tarkasteltiin potentiaalisia keinoja siihen, miten direktiivin toimeenpano tullaan mahdollisesti Suomessa toteuttamaan. Opinnäytetyössä esitellään keskeisimmät Suomessa käytettävät energianhallinnan menetelmät, ja pohditaan niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia ja soveltuvuutta yrityksissä. Tutkimusaineistona käytettiin erilaisia verkkoaineistoja. Opinnäytetyötä tehdessä direktiivin kansallista tulkintaa ei ollut vielä saatavissa.
Työn tilaajana toimi Dekra Finland Oy, joka tarjoaa erilaisia teollisuuden tarkastuksiin ja yritysten sertifiointeihin liittyviä asiantuntijapalveluita sekä monenlaisia testauspalveluja teollisuuden alalle. Yritys tarjoaa nykyisin sertifiointeja esimerkiksi useisiin yritystoiminnan standardeihin, kuten opinnäytetyössä käsiteltäviin SFS-EN ISO 14001 -ympäristöjärjestelmät -standardiin ja SFS-EN ISO 50001 energianhallintajärjestelmät -standardiin.
Energiatehokkuusdirektiivin kulutusperusteinen velvoittavuus tulee kohdistumaan erityisesti energiaintensiivisiin aloihin. Esimerkiksi pienet tai keskisuuret teollisuuden alan yritykset, joiden toiminta ja prosessit vaativat suuria määriä energiaa, saattavat ylittää energianhallintavelvoitteiden kynnysarvot. Uudet kynnysarvot yrityksen energiakatselmusvelvoitteelle on 10 TJ vuodessa ja energiahallintajärjestelmävelvoitteen kynnysarvo puolestaan on 85 TJ vuodessa. Uudistuneen energiatehokkuusdirektiivin tarkastelun perusteella voidaan todeta, että uusiin energianhallintavelvoitteisiin on mahdollista vastata jatkossakin jo ennestään tutuilla ja olemassa olevilla menetelmillä. Energianhallinnassa voidaan soveltaa energiatehokkuussopimuksia, energianhallintajärjestelmiä tai ympäristöhallintajärjestelmää. On kuitenkin haastavaa arvioida, kuinka paljon Suomessa on kaikkiaan tulevien energianhallintavelvoitteiden piiriin kuuluvia yrityksiä, koska nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityksiä ei ole velvoitettu ilmoittamaan julkisesti omaa kokonaisenergiankulutustaan.
Työn tilaajana toimi Dekra Finland Oy, joka tarjoaa erilaisia teollisuuden tarkastuksiin ja yritysten sertifiointeihin liittyviä asiantuntijapalveluita sekä monenlaisia testauspalveluja teollisuuden alalle. Yritys tarjoaa nykyisin sertifiointeja esimerkiksi useisiin yritystoiminnan standardeihin, kuten opinnäytetyössä käsiteltäviin SFS-EN ISO 14001 -ympäristöjärjestelmät -standardiin ja SFS-EN ISO 50001 energianhallintajärjestelmät -standardiin.
Energiatehokkuusdirektiivin kulutusperusteinen velvoittavuus tulee kohdistumaan erityisesti energiaintensiivisiin aloihin. Esimerkiksi pienet tai keskisuuret teollisuuden alan yritykset, joiden toiminta ja prosessit vaativat suuria määriä energiaa, saattavat ylittää energianhallintavelvoitteiden kynnysarvot. Uudet kynnysarvot yrityksen energiakatselmusvelvoitteelle on 10 TJ vuodessa ja energiahallintajärjestelmävelvoitteen kynnysarvo puolestaan on 85 TJ vuodessa. Uudistuneen energiatehokkuusdirektiivin tarkastelun perusteella voidaan todeta, että uusiin energianhallintavelvoitteisiin on mahdollista vastata jatkossakin jo ennestään tutuilla ja olemassa olevilla menetelmillä. Energianhallinnassa voidaan soveltaa energiatehokkuussopimuksia, energianhallintajärjestelmiä tai ympäristöhallintajärjestelmää. On kuitenkin haastavaa arvioida, kuinka paljon Suomessa on kaikkiaan tulevien energianhallintavelvoitteiden piiriin kuuluvia yrityksiä, koska nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityksiä ei ole velvoitettu ilmoittamaan julkisesti omaa kokonaisenergiankulutustaan.