Tullin postilinjaston automaattisen valvontaprosessin kehittäminen
Manner, Jarmo (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069269
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin Tullin postilinjaston automaattisen valvontaprosessin kehittämistä. Työn tavoitteena oli kehittää nopeampi postiliikenteen valvontaprosessi, jossa on vähän manuaalisia työvaiheita.
Tutkimusotteena käytettiin toimintatutkimusta, joka mahdollisti kehittämistyön toteuttamisen tiiviissä vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelujen, havainnoinnin sekä määrällisten mittareiden avulla. Määrällisiä mittareita käytettiin tukemaan kehitystyötä ja arvioimaan muutosten vaikutuksia prosessin tehokkuuteen ja laatuun.
Kehitysmenetelminä hyödynnettiin Lean-ajattelua valvontaprosessin virtauksen ja hukan tunnistamiseksi. Leanin kahdeksan hukkalajia auttoivat analysoimaan tehottomuuksia, ja 5S-menetelmällä pyrittiin järjestelmällisyyden ja työympäristön selkeyttämiseen. Six Sigma-menetelmää ja sen DMAIC-mallia käytettiin kehittämisvaiheiden jäsentämiseen. Syiden analysointiin sovellettiin 5 × miksi -menetelmää, ja ideoinnin tukena käytettiin Osbornin kysymyslistaa, joka auttoi laajentamaan näkökulmia ratkaisuvaihtoehtojen löytämisessä.
Tutkimustulosten perusteella esitettiin konkreettisia toimenpiteitä, joilla voitiin parantaa valvontaprosessin nopeutta, sujuvuutta, ohjeistusta ja prosessin automaatiotasoa. Kehitystyön seurauksena prosessin automaatiota parannettiin, mikä tehosti, nopeutti ja yhdenmukaisti sen toimintaa. Valvontaprosessissa olevan hukan vähentäminen nopeutti läpimenoaikaa ja paransi työn laatua. Lisäksi Lean- ja Six Sigma -menetelmien hyödyntäminen lisäsi henkilöstön sitoutumista, paransi työtyytyväisyyttä ja kannusti osallistumaan aktiivisesti kehittämistyöhön.
Tutkimusotteena käytettiin toimintatutkimusta, joka mahdollisti kehittämistyön toteuttamisen tiiviissä vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelujen, havainnoinnin sekä määrällisten mittareiden avulla. Määrällisiä mittareita käytettiin tukemaan kehitystyötä ja arvioimaan muutosten vaikutuksia prosessin tehokkuuteen ja laatuun.
Kehitysmenetelminä hyödynnettiin Lean-ajattelua valvontaprosessin virtauksen ja hukan tunnistamiseksi. Leanin kahdeksan hukkalajia auttoivat analysoimaan tehottomuuksia, ja 5S-menetelmällä pyrittiin järjestelmällisyyden ja työympäristön selkeyttämiseen. Six Sigma-menetelmää ja sen DMAIC-mallia käytettiin kehittämisvaiheiden jäsentämiseen. Syiden analysointiin sovellettiin 5 × miksi -menetelmää, ja ideoinnin tukena käytettiin Osbornin kysymyslistaa, joka auttoi laajentamaan näkökulmia ratkaisuvaihtoehtojen löytämisessä.
Tutkimustulosten perusteella esitettiin konkreettisia toimenpiteitä, joilla voitiin parantaa valvontaprosessin nopeutta, sujuvuutta, ohjeistusta ja prosessin automaatiotasoa. Kehitystyön seurauksena prosessin automaatiota parannettiin, mikä tehosti, nopeutti ja yhdenmukaisti sen toimintaa. Valvontaprosessissa olevan hukan vähentäminen nopeutti läpimenoaikaa ja paransi työn laatua. Lisäksi Lean- ja Six Sigma -menetelmien hyödyntäminen lisäsi henkilöstön sitoutumista, paransi työtyytyväisyyttä ja kannusti osallistumaan aktiivisesti kehittämistyöhön.