Viljelijätukikoulutusten uudet tuulet : palvelumuotoilu osana maatalouden viljelijätukikoulutusten kehittämistä ELY-keskuksille

Abstract

Suuri osa maanviljelijän tuloista muodostuu maataloustuista. Maataloustuet maksetaan Euroopan unionin ja Suomen valtion varoista. Euroopan unioni asettaa vaatimukset tukien saamiselle. Maanviljelijöiden on käytännön maanviljelyn lisäksi osattava hakea oikeat maataloustuet ja noudattaa niihin liittyviä tukiehtoja.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten maatalouden viljelijätukikoulutuksia järjestetään valtakunnallisesti. Tavoitteena oli löytää uusia kouluttamisen keinoja viljelijätukikoulutuksiin, jotta viljelijät pystyvät hyödyntämään koulutusten sisältöä paremmin. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Opinnäytetyön teoreettisessa osassa perehdyttiin Euroopan unionin historiaan ja päätöksentekoon, Suomen maataloushallinnon rakenteeseen sekä nykyiseen maatalouspolitiikkaan. Vertailun vuoksi tutustuttiin Ruotsin, Saksan, Tanskan ja Viron maatalouspolitiikkaan. Opinnäytetyön toteutus aloitettiin asiakasymmärryksen kasvattamisella. Siihen sisältyi kvantitatiivinen valtakunnallinen kysely ELY-keskusten työntekijöille. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoimalla ja teemoittelemalla avoimet vastaukset. Viljelijöille tehtiin kvalitatiivinen tutkimus teemahaastattelun avulla ja aineiston analysointiin käytettiin teemoittelua. Palvelumuotoilun keinoin pyrittiin löytämään viljelijätukikoulutuksiin uudenlaisia koulutusmenetelmiä. Palvelumuotoilun suunnitteluun käytettiin Juha Tuulaniemen (2011) teosta apuna.

Koulutuksen järjestäjien kyselystä selvisi, että yhteistyötä tehdään alueittain eri toimijoiden kanssa. Koulutuksien järjestämiseen kuluvaa aikaa oli käytetty ELY-keskuksittain eri tavalla. Verkkokouluttamisen muodot tulivat vahvasti esille viljelijähaastatteluissa. Osa viljelijöistä osallistuu pelkästään sähköisiin koulutuksiin. Viljelijät toivovat saavansa koulutuksista vertaistukea. Palvelumuotoilun prosessissa ideoitiin kolme erilaista koulutuskonseptia, joiden käytännön toteutus jäi aikataulusyistä toimeksiantajalle.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää valtakunnallisesti viljelijätukikoulutusten kehittämiseen. Hyödynsaajana koetaan ELY-Keskusten lisäksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden maaseutuhallinnot. Maataloustukiin liittyvää käytännön työtä pystytään tehostamaan. Viljelijöiden sisäistäessä tukiehdot entistä paremmin ja näin ollen välttämään mahdollisia tukien takaisin perintää. Jatkokehitysmahdollisuuksina nähdään viljelijätukikoulutusten taloudelliset näkökulmat ja kuinka koulutuskonseptit toimivat käytännössä.

A significant portion of a farmer's income consists of agricultural subsidies. Agricultural subsidies are paid from the funds of the European Union and the Finnish government. The European Union sets the requirements for receiving subsidies. In addition to practical farming, farmers must know how to apply for the correct agricultural subsidies and comply with the related subsidy conditions.

The purpose of the thesis is to investigate how agricultural subsidy training for farmers is organized nationwide. The goal is to find new training methods for agricultural subsidy training so that farmers can better utilize the content of the training. The thesis is commissioned by the Southeast Finland Centre for Economic Development, Transport, and the Environment (abbreviated as ELY Centre).

The theoretical part of the thesis delved into the history and decision making of the European Union, the structure of Finland's agricultural administration, and current agricultural policy. For comparison, the agricultural policies of Sweden, Germany, Denmark, and Estonia were examined. The implementation of the thesis began with increasing customer understanding. This thesis includes a quantitative nationwide survey of ELY center employees. The data was analyzed by cross-tabulation and thematizing open responses. A qualitative study was conducted with farmers using thematic interviews, and the data was analyzed using thematization. Service design methods were used to find new training methods for agricultural subsidy training. Juha Tuulaniemi's (2011) book was used as an aid in the service design planning.

The survey of training organizers revealed that cooperation is carried out regionally with different actors. The time spent organizing training varied between ELY centers. Online training methods were strongly highlighted in farmer interviews. Some farmers only participate in electronic training. Farmers hope to receive peer support from the training. In the service design process, three different training concepts were ideated, the practical implementation of which was left to the commissioner due to time constraints.

The results of the thesis can be used nationwide to develop agricultural subsidy training. In addition to ELY centers, municipal and joint area rural administrations are seen as beneficiaries. Practical work related to agricultural subsidies can be made more efficient. Farmers internalizing subsidy conditions better can thus avoid possible subsidy recovery. Future development opportunities are seen in the economic aspects of agricultural subsidy training and how the training concepts work in practice.