Menetelmän kehitys ftalaattien ja TXIB:n analysointiin rakennusmateriaaleista
Kakkuri, Sonja (2025)
Kakkuri, Sonja
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505079630
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505079630
Tiivistelmä
Ftalaatteja ja 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaanidiolidiisobutyraattia (TXIB) on käytetty paljon pehmitinaineina muovituotteissa, etenkin polyvinyylikloridissa (PVC), parantamaan muovin joustavuutta. Joidenkin ftalaattien, kuten laajasti käytetyn di(2-etyyliheksyyli)ftalaatin (DEHP), on havaittu olevan terveydelle ja ympäristölle haitallisia, joten niiden käyttöä on rajoitettu Euroopassa. Rakennusmateriaalit, kuten muovimatot, voivat sisältää haitallisia pehmitinaineita ja siksi niiden kartoitus purku- ja korjaustyökohteissa on tarpeellista. Kartoitusnäytteiden analysointia varten purkajat ja kartoittajat tarvitsevat luotettavia haitallisten aineiden analyysipalveluja.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli rakennuslaboratorio Labroc Oy, joka tarjoaa useita haitta-aineanalyyseja rakennusmateriaaleista. Ftalaattien analyysia tehdään Labroc:in emoyhtiössä Saksassa, mutta yritys halusi tuoda analyysin Suomeen toimitusaikojen vähentämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää valittujen ftalaattien ja TXIB:n analysointiin menetelmä, jota yritys voi tulevaisuudessa käyttää asiakasnäytteiden analysointiin. Työn tarkoituksen oli optimoida GC-MS-parametrit sekä näytteenkäsittely ftalaattien ja TXIB:n samanaikaiseen analysointiin.
Menetelmä kehitettiin kaasukromatografi-massaspektrometri (GC-MS) -laitteelle. Tutkittaviksi ftalaateiksi valittiin 11 yleisesti käytettyä yhdistettä TXIB:n lisäksi. Menetelmän kehitys aloitetiin standardissa CEN/TS 16183 suositelluista mit-tausparametreistä, joita muokattiin analyysille sopivaksi. Tolueenia, tetarhydrofuraania ja dikloorimetaania tutkittiin uuttoliuottimina ultraäänihaudeuutossa kahdella muovimattonäytteellä.
Työssä määritettiin menetelmälle alustavat GC-MS-parametrit sekä lineaarinen alue ja uuttomenetelmä. Työssä havaittiin, että injektiotekniikalla on merkittävä vaikutus yhdisteiden lineaarisuuteen. Uuttotesteissä havaittiin liuottimella ja eri näytematriiseilla olevan vaikutuksia sisäisiin standardeihin. Nämä havainnot ovat merkittäviä menetelmän tulevan jatkokehityksen kannalta. Menetelmän käyttöönotossa seuraava askel tarvittavien lisätutkimusten lisäksi on validointi ja tämän jälkeen akkreditointi.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli rakennuslaboratorio Labroc Oy, joka tarjoaa useita haitta-aineanalyyseja rakennusmateriaaleista. Ftalaattien analyysia tehdään Labroc:in emoyhtiössä Saksassa, mutta yritys halusi tuoda analyysin Suomeen toimitusaikojen vähentämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää valittujen ftalaattien ja TXIB:n analysointiin menetelmä, jota yritys voi tulevaisuudessa käyttää asiakasnäytteiden analysointiin. Työn tarkoituksen oli optimoida GC-MS-parametrit sekä näytteenkäsittely ftalaattien ja TXIB:n samanaikaiseen analysointiin.
Menetelmä kehitettiin kaasukromatografi-massaspektrometri (GC-MS) -laitteelle. Tutkittaviksi ftalaateiksi valittiin 11 yleisesti käytettyä yhdistettä TXIB:n lisäksi. Menetelmän kehitys aloitetiin standardissa CEN/TS 16183 suositelluista mit-tausparametreistä, joita muokattiin analyysille sopivaksi. Tolueenia, tetarhydrofuraania ja dikloorimetaania tutkittiin uuttoliuottimina ultraäänihaudeuutossa kahdella muovimattonäytteellä.
Työssä määritettiin menetelmälle alustavat GC-MS-parametrit sekä lineaarinen alue ja uuttomenetelmä. Työssä havaittiin, että injektiotekniikalla on merkittävä vaikutus yhdisteiden lineaarisuuteen. Uuttotesteissä havaittiin liuottimella ja eri näytematriiseilla olevan vaikutuksia sisäisiin standardeihin. Nämä havainnot ovat merkittäviä menetelmän tulevan jatkokehityksen kannalta. Menetelmän käyttöönotossa seuraava askel tarvittavien lisätutkimusten lisäksi on validointi ja tämän jälkeen akkreditointi.