Kielimallipohjaisten tekoälytyökalujen hyödyntäminen yrittäjän työssä
Rajala, Emilia (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505089855
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505089855
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin osana kielimallipohjaisen tekoälyn hyödyntämistä käsittelevää tutkimusta, jonka kohderyhmänä olivat pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjät. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yrittäjät hyödyntävät tekoälytyökaluja arjen työtehtävissään sekä millaisia hyötyjä ja haasteita he kokevat niiden käytössä ja käyttöönotossa. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti kielimallipohjaiset työkalut, kuten ChatGPT. Aihe rajattiin yrityskäyttöön, sillä tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa tekoälyn roolista liiketoimintaympäristössä.
Tutkimuksen teoriaosuus koostuu kahdesta pääkokonaisuudesta, jotka ovat tekoäly ja digitalisaatio. Teoreettinen viitekehys nojaa teknologian hyväksymismalliin, joka selittää teknologian käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä, kuten koettua hyödyllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella (n=14) sekä kahdella sähköpostihaastattelulla. Tiedonkeruussa hyödynnettiin kirjallisuutta.
Tutkimuksen lopputuloksen mukaan kielimallipohjaisia tekoälytyökaluja hyödynnetään erityisesti sisällöntuotannossa, ideoinnissa, käännöksissä ja suunnittelussa. ChatGPT nousi keskeisimmäksi työkaluksi sen helppokäyttöisyyden ja saatavuuden ansiosta. Tuloksista kävi ilmi myös se, että tekoälyä ei pidetä valmiina ratkaisuna, vaan enemmänkin työn tukena. Tekoälyn vaikutukset liiketoiminnan kasvuun tai strategiaan jäivät vähäiseksi.
Tutkimuksen teoriaosuus koostuu kahdesta pääkokonaisuudesta, jotka ovat tekoäly ja digitalisaatio. Teoreettinen viitekehys nojaa teknologian hyväksymismalliin, joka selittää teknologian käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä, kuten koettua hyödyllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella (n=14) sekä kahdella sähköpostihaastattelulla. Tiedonkeruussa hyödynnettiin kirjallisuutta.
Tutkimuksen lopputuloksen mukaan kielimallipohjaisia tekoälytyökaluja hyödynnetään erityisesti sisällöntuotannossa, ideoinnissa, käännöksissä ja suunnittelussa. ChatGPT nousi keskeisimmäksi työkaluksi sen helppokäyttöisyyden ja saatavuuden ansiosta. Tuloksista kävi ilmi myös se, että tekoälyä ei pidetä valmiina ratkaisuna, vaan enemmänkin työn tukena. Tekoälyn vaikutukset liiketoiminnan kasvuun tai strategiaan jäivät vähäiseksi.