CNC-koneiden tehokkuus ja kehittäminen

Abstract

Tämä opinnäytetyö tehtiin Kuopion Woodi Oy:n tarpeisiin saada selville kolmen CNC-koneen kokonaistehokkuus. Opinnäytetyössä tutkittiin KNL-analyysin avulla koneiden tehokkuutta. Tulosten perusteella oli tarkoitus etsiä ja miettiä kehittämisideoita yhdessä yrityksen työntekijöiden kanssa. Näiden tietojen avulla yritys voisi tulevaisuudessa tehostaa koneidensa toimintaa.

Opinnäytetyössä käytettiin KNL-laskentaa, jonka avulla selvitettiin tuotantokoneiden kokonaistehokkuutta. Työssä käytetyn kellotusmenetelmän avulla kerättiin tietoa työajan käytöstä koneilla tuotannon eri osa-alueissa. Työ aloitettiin tutustumalla KNL-laskentaa ja millaista tietoa laskennassa tarvittaisiin. Käytössä oli yrityksen oma kellotusohjelma, jolla tarvittavat ajat saatiin. Kellotukset suoritettiin yrityksen tiloissa tammikuussa 2015. Kellotusten päätyttyä ryhdyttiin analysoimaan tuloksia, ja tutkimaan niiden pohjalta kehitysehdotuksia.

Työn tuloksena saatiin arvokasta tietoa yrityksen tarpeisiin häiriöistä, asete-ajoista ja terähuollosta. Lisäksi saatiin myös tärkeät kokonaistehokkuusarvot, joita olisi hyvä seurata tulevaisuudessakin. Näiden tuloksien avulla saatiin pohdittua tulevaisuuden kehittämisen tarpeita. Erilaisia kehittämisen kohteita oli monia, joten yhtä tiettyä ratkaisua ei löydetty. Muutoksia tarvitaan niin teriin, ohjelmiin kuin työskentelyynkin.

This final year project was made for Kuopio Woodi Oy to find out the total production efficiency of three CNC- machines. In this thesis the efficiency of these machines was studied by KNL-analyses. The purpose was to find out and consider developing ideas together with the company’s employees. Using this data the company could improve the efficiency of their machines in future.

In this thesis KNL-calculation was used which enabled finding out the total efficiency of the production machines. By means of clocked time measuring method it was possible to collect data about the work time of machines in different production sectors. First, KNL-calculation was studied to find out which type of data was needed in this method. The company had a clocked program of their own to measure the necessary work times. The time measuring was done in the premises of the company in spring 2015. After finishing the clocked timing analyzing the results was started and based on the results possible developing proposals were studied.

As a result of this study there was valuable information of disturbances, blade set times and blade service itself for the company use. Important total efficiency values were achieved which could be useful to follow in future as well. These results helped to discuss the developing needs in future. It appeared, that changes are required in the blades, programs and in the way of working as well