Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin työntekijöiden kokemuksia oppilashuollollisesta poikkeamailmoitusprosessista : kyselytutkimus
Luokkanen, Heikki (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505079793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505079793
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin henkilöstön kokemuksia oppilashuollollisista poikkeamailmoituksista. Valteri-kouluissa opiskelevat oppilaat ovat kaikki erityisen tuen oppilaita. Erityistä tukea saadaan silloin, kun tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta selviytymään koulutyöstä. Oppilashuollollinen poikkeamailmoitus täytetään tilanteista, joissa oppilas on väkivaltainen, käyttäytyy aggressiivisesti tai muutoin uhkaavasti itseä, toista oppilasta tai henkilökuntaa kohtaan.
Opinnäytetyön kyselytutkimuksella haluttiin saada tietoa oppilashuollollisen poikkeamailmoitusprosessin soveltuvuudesta uhka- ja väkivaltatilanteiden käsittelyyn, varhaisen puuttumisen työkaluksi sekä kehitysehdotuksia työntekijöiltä oppilashuollolliseen poikkeamailmoitusprosessiin. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2025. Kysely lähetettiin kaikille Valterin ohjaajille, opettajille ja kuntouttajille. Kyselyyn vastasi yhteensä 45 henkilöä. Aineistoa kerättiin sekä kvantitatiivisessa että kvalitatiivisessa muodossa. Kvalitatiiviseksi aineiston analyysimenetelmäksi valitsin teemoittelun. Kvantitatiiviset kysymykset mukailivat osittain Intervention Rating Profile 15-pohjaa, jota on alun perin käytetty hoitokeinojen soveltuvuuden arviointiin kouluissa. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä oli varhainen puuttuminen.
Tuloksien mukaan vastaajat pääosin pitivät oppilashuollollista poikkeamailmoitusprosessia soveltuvana työvälineenä poikkeamien käsittelyssä. Varhaisen puuttumisen välineenä toimiakseen olisi prosessissa vielä kehitettävää. Useat vastaajat toivat esille, että monialaista yhteistyötä tulisi vahvistaa. Lisäksi vastaajat toivoivat lisää ohjeistusta poikkeamailmoitusprosessista. Myös itse poikkeamailmoituslomake tarvitsisi kehitystä vastausten mukaan.
Opinnäytetyön kyselytutkimuksella haluttiin saada tietoa oppilashuollollisen poikkeamailmoitusprosessin soveltuvuudesta uhka- ja väkivaltatilanteiden käsittelyyn, varhaisen puuttumisen työkaluksi sekä kehitysehdotuksia työntekijöiltä oppilashuollolliseen poikkeamailmoitusprosessiin. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2025. Kysely lähetettiin kaikille Valterin ohjaajille, opettajille ja kuntouttajille. Kyselyyn vastasi yhteensä 45 henkilöä. Aineistoa kerättiin sekä kvantitatiivisessa että kvalitatiivisessa muodossa. Kvalitatiiviseksi aineiston analyysimenetelmäksi valitsin teemoittelun. Kvantitatiiviset kysymykset mukailivat osittain Intervention Rating Profile 15-pohjaa, jota on alun perin käytetty hoitokeinojen soveltuvuuden arviointiin kouluissa. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä oli varhainen puuttuminen.
Tuloksien mukaan vastaajat pääosin pitivät oppilashuollollista poikkeamailmoitusprosessia soveltuvana työvälineenä poikkeamien käsittelyssä. Varhaisen puuttumisen välineenä toimiakseen olisi prosessissa vielä kehitettävää. Useat vastaajat toivat esille, että monialaista yhteistyötä tulisi vahvistaa. Lisäksi vastaajat toivoivat lisää ohjeistusta poikkeamailmoitusprosessista. Myös itse poikkeamailmoituslomake tarvitsisi kehitystä vastausten mukaan.