Sisäisen viestinnän kehittäminen osana työntekijäkokemusta
Roslakka, Rosa (2025)
Roslakka, Rosa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505089961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505089961
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten sisäinen viestintä vaikuttaa työntekijäkokemukseen moniosastoisessa organisaatiossa. Tutkimuksen lähtökohtana oli havainto siitä, että organisaation sisäinen viestintä koetaan henkilöstökyselyjen perusteella osin toimimattomaksi. Teoreettinen viitekehys rakentui sisäisen viestinnän, työntekijäkokemuksen ja työntekijän äänen merkityksen sekä vuorovaikutuksen ja sitoutumisen ympärille.
Opinnäytetyössä vastattiin kysymyksiin, miten toimeksiantajaorganisaation työntekijät kokevat sisäisen viestinnän nykytilan sekä mahdollisuutensa osallistua vuorovaikutukseen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena maaliskuussa 2025. Aineisto analysoitiin vertailemalla eri henkilöstöryhmien näkemyksiä viestintäkanavien toimivuudesta, viestinnän laadusta, tiedonkulusta ja työntekijäkokemuksesta. Erityistä huomiota kiinnitettiin työntekijän äänen kuulumiseen ja vuoropuhelun toteutumiseen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat merkittäviä eroavaisuuksia esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemuksissa organisaation viestinnän nykytilasta. Erot korostuivat erityisesti viestintäkanavien toimivuuden ja vuorovaikutusmahdollisuuksien arvioinnissa. Esihenkilöiden arviot viestinnästä ja työntekijäkokemuksesta olivat selvästi myönteisempiä kuin työntekijöiden. Eroja havaittiin myös muiden henkilöstöryhmien välillä, erityisesti siinä, kuinka vahvasti työntekijät kokivat tulevansa kuulluiksi. Kuulluksi tulemisen kokemus ei vaikuttanut suoraan työmotivaation laskuun, mutta sillä oli selvä yhteys työn merkityksellisyyden tunteeseen ja osallisuuden kokemukseen. Tutkimuksen pohjalta esitettiin kehittämisehdotuksia viestintäkäytäntöjen yhtenäistämiseksi, vuoro-vaikutustaitojen vahvistamiseksi sekä osallistavan viestintäkulttuurin edistämiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimiva sisäinen viestintä tukee organisaation yhteisöllisyyttä, parantaa työntekijäkokemusta ja edistää strategisten tavoitteiden saavuttamista. Viestinnän onnistuminen edellyttää niin selkeästi määriteltyjä rakenteita ja tarkoituksenmukaisia kanavia kuin aitoa vuoropuhelua, turvallisuuden tunnetta ja henkilöstön yksilöllistä kohtaamista.
Opinnäytetyössä vastattiin kysymyksiin, miten toimeksiantajaorganisaation työntekijät kokevat sisäisen viestinnän nykytilan sekä mahdollisuutensa osallistua vuorovaikutukseen. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena maaliskuussa 2025. Aineisto analysoitiin vertailemalla eri henkilöstöryhmien näkemyksiä viestintäkanavien toimivuudesta, viestinnän laadusta, tiedonkulusta ja työntekijäkokemuksesta. Erityistä huomiota kiinnitettiin työntekijän äänen kuulumiseen ja vuoropuhelun toteutumiseen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat merkittäviä eroavaisuuksia esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemuksissa organisaation viestinnän nykytilasta. Erot korostuivat erityisesti viestintäkanavien toimivuuden ja vuorovaikutusmahdollisuuksien arvioinnissa. Esihenkilöiden arviot viestinnästä ja työntekijäkokemuksesta olivat selvästi myönteisempiä kuin työntekijöiden. Eroja havaittiin myös muiden henkilöstöryhmien välillä, erityisesti siinä, kuinka vahvasti työntekijät kokivat tulevansa kuulluiksi. Kuulluksi tulemisen kokemus ei vaikuttanut suoraan työmotivaation laskuun, mutta sillä oli selvä yhteys työn merkityksellisyyden tunteeseen ja osallisuuden kokemukseen. Tutkimuksen pohjalta esitettiin kehittämisehdotuksia viestintäkäytäntöjen yhtenäistämiseksi, vuoro-vaikutustaitojen vahvistamiseksi sekä osallistavan viestintäkulttuurin edistämiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimiva sisäinen viestintä tukee organisaation yhteisöllisyyttä, parantaa työntekijäkokemusta ja edistää strategisten tavoitteiden saavuttamista. Viestinnän onnistuminen edellyttää niin selkeästi määriteltyjä rakenteita ja tarkoituksenmukaisia kanavia kuin aitoa vuoropuhelua, turvallisuuden tunnetta ja henkilöstön yksilöllistä kohtaamista.