Sairaanhoitajien kokemuksia mentoroinnin hyödyntämisestä perehdytyksessä mentoroitavien näkökulmasta : systemoitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien suuri vaihtuvuus ja puutteellinen perehdytys voivat vaarantaa potilasturvallisuuden ja heikentää työssä viihtymistä. Mentorointi voi tukea ammatillista kehittymistä ja lisätä sitoutumista työhön, mikä edistää sekä työntekijöiden että organisaation hyvinvointia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia mentoroinnin hyödyntämisestä perehdytyksessä sekä tavoitteena tuottaa tietoa mentoroinnin merkityksestä ja siinä käytetyistä menetelmistä. Opinnäytetyö toteutettiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena.

Aineisto haettiin tieteellisistä tietokannoista; PubMed, CINAHL, ProQuest sekä Medic, ja kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 15 vertaisarvioitua tutkimusta. Hakuprosessissa käytettiin tarkoin määriteltyjä hakusanoja ja sisäänotto- sekä poissulkukriteerejä. Löydettyjen tutkimusten laadun arviointi suoritettiin Joanna Briggs Institute (JBI) -laadunarviointityökalulla, jonka avulla varmistettiin tutkimusten luotettavuus ja soveltuvuus kirjallisuuskatsaukseen.

Tuloksissa mentoroinnin koetut hyödyt ja menetelmät jaettiin ylä- ja alaluokkiin. Hyötyjen osalta yläluokkina nousivat esiin ammatillinen kasvu, psyykkinen jaksaminen työssä sekä yhteisöllisyys, joita tarkennettiin useilla alaluokilla, kuten itseluottamuksen lisääntyminen, stressinhallinta sekä sitoutuminen organisaatioon. Mentoroinnin menetelmissä pääluokkia olivat tuki ja vuorovaikutus, oppimisen ohjaus sekä suunnitelmallisuus. Nämä luokat konkretisoivat, miten mentorointi toteutui ja minkälaisia vaikutuksia sillä oli sairaanhoitajien perehdytyksessä.

Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta mentoroinnin roolista sairaanhoitajien perehdytyksessä. Mentorointiohjelmien kehittäminen voi edistää ammatillista kehittymistä ja vähentää vaihtuvuutta.

Avainsanat: Mentorointi, sairaanhoitajat, perehdytys