Vajaatäyttöisen vakuumiputken alipaineen vaikutus laboratoriotutkimusten tuloksiin
Perttula, Mira; Saari, Tiina (2025)
Perttula, Mira
Saari, Tiina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910186
Tiivistelmä
Laskimoverinäytteet ja niistä saatavat tutkimustulokset ovat tärkeässä roolissa sairauksien diagnosoinnissa sekä hoidon seurannassa. Näytteet kerätään tavallisesti vakuumiputkiin. Hankalissa näytteenotoissa näyteputki voi jäädä vajaatäyttöiseksi. Vajaa näyteputki ja putkeen jäävä alipaine lisäävät hemolyysin riskiä näytteessä, mikä voi häiritä useita laboratoriotutkimuksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten vajaatäyttöiseen vakuumiputkeen jäävä alipaine vaikuttaa tutkimusten P-K, P-ALAT ja P-Krea tuloksiin alipaineen vapauttamiseen verrattuna. Lisäksi selvitettiin, miten vajaiden näyteputkien tutkimustulokset vertautuvat optimitilavuuteen täytetyn näyteputken tuloksiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineistoa varten kerättiin 15 näytesarjaa, joista jokaisessa oli viisi litium-hepariiniputkea. Yksi näytesarja sisälsi täyden näyteputken, kaksi puoliväliin täytettyä putkea sekä kaksi kolmasosaan asti täytettyä putkea. Vajaista näyteputkipareista toisen putken korkki avattiin jäännösalipaineen vapauttamiseksi, ja toinen jätettiin avaamatta. Jokaisesta näytteestä analysoitiin tutkimukset P-K, P-ALAT ja P-Krea Indiko Plus -nimisellä kliinisen kemian analysaattorilla.
Tulokset analysoitiin Excel-laskentataulukko-ohjelmalla. Tuloksista laskettiin keskiarvo, mediaani, keskihajonta ja vaihteluväli. Vertailtavista putkipareista laskettiin korrelaatiokerroin ja selitysaste sekä tulosten absoluuttiset ja suhteelliset erot ja niiden keskiarvot.
Aineistosta saatujen tulosten perusteella vajaiden, ilmaamattomien ja ilmattujen putkien P-K-, P-ALAT- tai P-Krea-tuloksissa ei havaittu merkittäviä eroja. Vajaiden ja täysien putkien tulosten vertailu antaa viitteitä siitä, että näyteputken vajaatäyttöisyydellä voi olla vaikutusta tutkimusten P-K ja P-ALAT tuloksiin, mutta ei P-Krea-tuloksiin. Vajaiden putkien P-K-tulokset olivat keskimäärin korkeampia ja P-ALAT-tulokset keskimäärin matalampia kuin täysien putkien tulokset. Saatujen tulosten yleistettävyyttä rajoittavat aineiston pieni koko sekä analyyttien pitoisuuksien pieni vaihteluväli.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineistoa varten kerättiin 15 näytesarjaa, joista jokaisessa oli viisi litium-hepariiniputkea. Yksi näytesarja sisälsi täyden näyteputken, kaksi puoliväliin täytettyä putkea sekä kaksi kolmasosaan asti täytettyä putkea. Vajaista näyteputkipareista toisen putken korkki avattiin jäännösalipaineen vapauttamiseksi, ja toinen jätettiin avaamatta. Jokaisesta näytteestä analysoitiin tutkimukset P-K, P-ALAT ja P-Krea Indiko Plus -nimisellä kliinisen kemian analysaattorilla.
Tulokset analysoitiin Excel-laskentataulukko-ohjelmalla. Tuloksista laskettiin keskiarvo, mediaani, keskihajonta ja vaihteluväli. Vertailtavista putkipareista laskettiin korrelaatiokerroin ja selitysaste sekä tulosten absoluuttiset ja suhteelliset erot ja niiden keskiarvot.
Aineistosta saatujen tulosten perusteella vajaiden, ilmaamattomien ja ilmattujen putkien P-K-, P-ALAT- tai P-Krea-tuloksissa ei havaittu merkittäviä eroja. Vajaiden ja täysien putkien tulosten vertailu antaa viitteitä siitä, että näyteputken vajaatäyttöisyydellä voi olla vaikutusta tutkimusten P-K ja P-ALAT tuloksiin, mutta ei P-Krea-tuloksiin. Vajaiden putkien P-K-tulokset olivat keskimäärin korkeampia ja P-ALAT-tulokset keskimäärin matalampia kuin täysien putkien tulokset. Saatujen tulosten yleistettävyyttä rajoittavat aineiston pieni koko sekä analyyttien pitoisuuksien pieni vaihteluväli.