Low-code ja no-code-kehitys vs. perinteinen ohjelmistokehitys : hyödyt, haasteet ja käyttökohteet
Inberg, Sonja (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910187
Tiivistelmä
Insinöörityön aiheena oli low-code- ja no-code-kehityksen vertailu perinteiseen ohjelmistokehitykseen. Työn tavoitteena oli selvittää, milloin low-code- tai no-code-kehitys on perusteltu vaihtoehto perinteisten menetelmien sijaan sekä kartoittaa näiden kehitysmallien hyötyjä, haasteita ja soveltuvia käyttökohteita.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta ja asiantuntijalähteitä. Työssä käsiteltiin ensin ohjelmistokehityksen elinkaarta ja perinteisiä kehitysmalleja, jonka jälkeen tarkasteltiin low-code- ja no-code-menetelmiä, sekä niiden alustoja ja teknisiä erityispiirteitä.
Vertailussa low-code-kehityksen merkittävimmiksi eduiksi nousivat kehityksen nopeus, alhaisemmat kustannukset ja matalampi osaamiskynnys. Haasteina esiin nousivat rajoitettu skaalautuvuus, heikommat mahdollisuudet kustomointiin, riippuvuus yksittäisestä alustasta ja tietoturvariskit.
Low-code-alustat osoittautuivat hyödyllisiksi erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa resurssit ovat rajalliset. Perinteinen ohjelmistokehitys säilyttää kuitenkin etunsa laajoissa, monimutkaisissa ja korkean turvallisuustason vaativissa projekteissa, joissa tarvitaan täyttä kontrollia teknisiin yksityiskohtiin.
Kehitysmenetelmän valinnan olisi hyvä perustua projektin vaatimuksiin ja organisaation kyvykkyyksiin, ja molemmilla lähestymistavoilla on perusteltu paikkansa nykyaikaisessa ohjelmistokehityksessä.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoitiin aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta ja asiantuntijalähteitä. Työssä käsiteltiin ensin ohjelmistokehityksen elinkaarta ja perinteisiä kehitysmalleja, jonka jälkeen tarkasteltiin low-code- ja no-code-menetelmiä, sekä niiden alustoja ja teknisiä erityispiirteitä.
Vertailussa low-code-kehityksen merkittävimmiksi eduiksi nousivat kehityksen nopeus, alhaisemmat kustannukset ja matalampi osaamiskynnys. Haasteina esiin nousivat rajoitettu skaalautuvuus, heikommat mahdollisuudet kustomointiin, riippuvuus yksittäisestä alustasta ja tietoturvariskit.
Low-code-alustat osoittautuivat hyödyllisiksi erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa resurssit ovat rajalliset. Perinteinen ohjelmistokehitys säilyttää kuitenkin etunsa laajoissa, monimutkaisissa ja korkean turvallisuustason vaativissa projekteissa, joissa tarvitaan täyttä kontrollia teknisiin yksityiskohtiin.
Kehitysmenetelmän valinnan olisi hyvä perustua projektin vaatimuksiin ja organisaation kyvykkyyksiin, ja molemmilla lähestymistavoilla on perusteltu paikkansa nykyaikaisessa ohjelmistokehityksessä.