Tarkistuslista opiskelijan oppimisen tueksi ensihoidon harjoittelussa
Koskinen, Annica (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910230
Tiivistelmä
Ensihoidon opiskelijoiden ammattitaitoa edistävä harjoittelu on merkittävä osa opintojen kokonaisuutta. Ohjausprosessissa on kuitenkin havaittu haasteita, kuten ohjaajakoulutuksen puute, ohjauksen epäyhtenäisyys ja kiireisen työympäristön vaikutukset ohjaukseen. Tämä opinnäytetyö käsittelee ensihoitaja (AMK) -opiskelijoiden ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjausprosessia sekä kehittämistarpeita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää tarkistuslista, joka tukisi ensihoitajina toimivien ohjaajien työtä ja parantaisi ohjausprosessia.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Aineistoa kerättiin kirjallisuuskatsauksen, henkilöstökyselyn ja asiantuntijapalautteeseen perustuvan Delfoi-menetelmän avulla. Henkilöstökyselyssä korostui tarve ohjauksen rakenteiden selkeyttämiselle ja palautteen systemaattisemmalle toteuttamiselle. Delfoi-menetelmä mahdollisti asiantuntijoiden osallistumisen tarkistuslistojen sisällön ja käytettävyyden arviointiin, minkä pohjalta tarkistuslistoja muokattiin ohjauksen tueksi.
Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin kaksi tarkistuslistaa ensihoitaja (AMK) -opiskelijoille, perustason harjoitteluun ja opintojen loppuvaiheen hoitotason harjoitteluun. Tarkistuslistat tarjoavat rakenteellisen tuen opiskelijan perehdytykselle, kliinisten taitojen harjoittelulle, lääkehoidon osaamiselle sekä teoreettisen osaamisen arvioinnille. Lisäksi palautteen kirjaamiseen ja kertausta vaativien osa-alueiden seurantaan kehitettiin oma taulukkonsa. Tarkistuslistojen käyttö voi osaltaan yhtenäistää ohjauskäytäntöjä, parantaa ohjauksen laatua ja tukea opiskelijan ammatillista kehittymistä.
Jatkossa tarkistuslistoja voitaisiin hyödyntää myös muissa perehdytyskonteksteissa. Perustason tarkistuslistaa voisi muokata ensihoidon kesätyöntekijöiden tai palomiesten ensihoidon perehdytykseen sopivaksi, kun taas hoitotason tarkistuslistaa olisi mahdollista kehittää niin sanottuun pikku-H vaiheeseen eli perehdytykseen, jossa ensihoitaja tähtää hoitotason lupien saamiseen. Näin tarkistuslistojen käyttökelpoisuus laajenisi myös koulutuksen ja työelämän väliseen siirtymävaiheeseen, ja ne voisivat tukea perehdytyksen laatua ensihoidossa entistä järjestelmällisemmin.
Lisäksi jatkossa voisi tutkia erilaisia koulutusmalleja, jotka tukisivat ensihoitajien ohjausosaamista. Esimerkiksi verkkokurssit tai työpaikalla järjestettävät lyhytkoulutukset voisivat tarjota ohjaajille käytännön työkaluja opiskelijoiden ohjaamiseen ja arviointiin. Lisäksi opiskelijoiden kokemuksia ensihoidon harjoittelusta tulisi kartoittaa tarkemmin, jotta ohjausprosessia voitaisiin kehittää entistä opiskelijalähtöisemmäksi.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Aineistoa kerättiin kirjallisuuskatsauksen, henkilöstökyselyn ja asiantuntijapalautteeseen perustuvan Delfoi-menetelmän avulla. Henkilöstökyselyssä korostui tarve ohjauksen rakenteiden selkeyttämiselle ja palautteen systemaattisemmalle toteuttamiselle. Delfoi-menetelmä mahdollisti asiantuntijoiden osallistumisen tarkistuslistojen sisällön ja käytettävyyden arviointiin, minkä pohjalta tarkistuslistoja muokattiin ohjauksen tueksi.
Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin kaksi tarkistuslistaa ensihoitaja (AMK) -opiskelijoille, perustason harjoitteluun ja opintojen loppuvaiheen hoitotason harjoitteluun. Tarkistuslistat tarjoavat rakenteellisen tuen opiskelijan perehdytykselle, kliinisten taitojen harjoittelulle, lääkehoidon osaamiselle sekä teoreettisen osaamisen arvioinnille. Lisäksi palautteen kirjaamiseen ja kertausta vaativien osa-alueiden seurantaan kehitettiin oma taulukkonsa. Tarkistuslistojen käyttö voi osaltaan yhtenäistää ohjauskäytäntöjä, parantaa ohjauksen laatua ja tukea opiskelijan ammatillista kehittymistä.
Jatkossa tarkistuslistoja voitaisiin hyödyntää myös muissa perehdytyskonteksteissa. Perustason tarkistuslistaa voisi muokata ensihoidon kesätyöntekijöiden tai palomiesten ensihoidon perehdytykseen sopivaksi, kun taas hoitotason tarkistuslistaa olisi mahdollista kehittää niin sanottuun pikku-H vaiheeseen eli perehdytykseen, jossa ensihoitaja tähtää hoitotason lupien saamiseen. Näin tarkistuslistojen käyttökelpoisuus laajenisi myös koulutuksen ja työelämän väliseen siirtymävaiheeseen, ja ne voisivat tukea perehdytyksen laatua ensihoidossa entistä järjestelmällisemmin.
Lisäksi jatkossa voisi tutkia erilaisia koulutusmalleja, jotka tukisivat ensihoitajien ohjausosaamista. Esimerkiksi verkkokurssit tai työpaikalla järjestettävät lyhytkoulutukset voisivat tarjota ohjaajille käytännön työkaluja opiskelijoiden ohjaamiseen ja arviointiin. Lisäksi opiskelijoiden kokemuksia ensihoidon harjoittelusta tulisi kartoittaa tarkemmin, jotta ohjausprosessia voitaisiin kehittää entistä opiskelijalähtöisemmäksi.